Serving the Oromo Nation in Oromia and Diaspora

Diaspora speaks for deliberately silenced Oromos; Ethiopian government responds to UN review

When students in Ethiopia started protesting last month against the Ethiopian Government’s proposal to annex territory from the state of Oromia to facilitate the expansion of the capital city Addis Ababa, diasporans mobilized to show their solidarity. As federal “Agazi” security forcescracked down, opening fire on peaceful protesters, placing students on lock-down in their dormitories, and conducting mass arrests, Oromos around the world staged rallies and hunger strikes to raise international awareness and to call on the governments of the countries where they live to withhold aid and put pressure on the Ethiopian Government to respect human rights.






13 May 2014

AI Index: AFR 25/002/2014




Amnesty International condemns the use of excessive force by security forces against peaceful protesters in a number of locations across the Oromia region during the last two weeks, which has resulted in the deaths and injuries of dozens of people including students and children. Many hundreds of protesters are reported to have been arbitrarily arrested, and are being detained incommunicado and without charge. Detainees are at risk of torture.

The Ethiopian government must immediately instruct the security forces to cease using deadly force against peaceful protesters, and to release any person who has been arrested solely because of their involvement in peaceful protests. These incidents must be urgently and properly investigated, and suspected perpetrators should be prosecuted in effective trial proceedings.

Since late April, protests have taken place in many universities and towns across the Oromia region over the ‘Addis Ababa Integrated Development Master Plan’ – a plan from the central government to expand the capital, Addis Ababa, into parts of Oromia – the region which surrounds the city. The government says the master plan for expansion would bring city services to remote areas. However, the protesters, and many other Oromos, the ethnic group that makes up the significant majority of the population of Oromia regional state, fear that the move will be detrimental to the interests of Oromo farmers, and will lead to large scale evictions to make way for land leasing or sale. Many Oromos also consider the move to be in violation of the Constitutionally-guaranteed protection of the ‘special interests’ of the Oromia state.

Numerous reports from witnesses, local residents and other sources indicate that the security forces have responded with excessive force against peaceful protesters. Forces comprised of the federal police and military special forces known as ‘Agazi’, have fired live ammunition at unarmed protesters in a number of locations including in Wallega and Madawalabu universities and Ambo and Guder towns, resulting in deaths in each location.

One witness told Amnesty International that on the third day of protest in Guder town, near Ambo, the security forces were waiting for the protesters and opened fire when they arrived. She said five people were killed in front of her. A source in Robe town, the location of Madawalabu University, told Amnesty International that 11 bodies had been seen in a hospital in the town. Another witness said they had seen five bodies in Ambo hospital.

There are major restrictions on independent journalism and human rights monitoring organizations in Ethiopia as well as on exchange of information. Because of these restrictions, in conjunction with the number of incidents that occurred in the last two weeks, it is not possible to establish the exact number of those who have been killed. The government acknowledged that three students had died at Madawalabu University, and five persons had died in Ambo town, but did not state the cause of death. Numbers of deaths reported by witnesses and residents within Oromia are significantly higher. Investigations into these incidents must include the establishment of comprehensive numbers of people killed and injured in all incidents.

According to eye-witness reports received by Amnesty International, of those who were killed some people, including students and children, died instantly during protests, while some died subsequently in hospitals as a result of their injuries. Children as young as 11 years old were among the dead. Students and teachers constitute the majority of those killed and injured.

Protesters were also reportedly beaten up during and after protests, resulting in scores of injuries in locations including Ambo, Jimma, Nekempte, Wallega, Dembi Dollo, Robe town, Madawalabu, and Haromaya.

Hundreds of people have been arrested across many locations. The main Oromo opposition party, the Oromo Federalist Congress (OFC) which has been collecting information from its members throughout the region, believes those arrested may total several thousand. Witnesses told Amnesty International that in many cases the arrests took place after the protesters had dispersed. Security forces have conducted house to house searches in many locations in the region, for students and others who may have been involved. New arrests continue to be reported. A small number of people have been released, but most of those arrested remain in incommunicado detention, in many cases in unknown locations. The OFC also reports that two of its members were arrested in Ambo because they had spoken to a Voice of America reporter about events in the town.

Hundreds of those arrested have been taken to unofficial places of detention including Senkele police training camp. One local resident, whose nephew was shot dead during the Ambo protests, told Amnesty International that detainees in Senkele have been prevented from seeing their families or receiving food from them. Military camps in Oromia have regularly been used to detain thousands of actual or perceived government opponents. Detention in military camps is almost always arbitrary – detainees are not charged or taken to a court for the duration of their detention, which in some cases has lasted for many years. In the majority of cases, detainees in military camps have no access to lawyers or to their families for the duration of their detention. Amnesty International has received countless reports of torture being widespread in military camps. The organization fears that the recent detainees are at serious risk of torture and other ill-treatment.

There is a very high security force presence in towns across the region in recent days, including in university campuses. Witnesses in several locations say that classes have been suspended in the universities. Amnesty International has heard from other locations, where classes have continued or resumed, that attendance registers are being taken for every class, with serious repercussions threatened for those not present.

Amnesty International has also received several reports that in a number of locations throughout the region local residents are being beaten and in some cases, arrested by the police, ostensibly to intimidate them against taking part in further protests. Police are also threatening parents to control their children. One witness told Amnesty International that one man who went to collect his son’s body, who had been shot dead during a protest, was severely beaten by security forces telling him he should have taught his son some discipline.

The OFC says the response of the security forces has fuelled further protests as the colleagues, parents and community members of those killed and injured have joined in further protests against the brutality of the security forces. In some locations anger at the actions of the security forces has resulted in burning of cars and damage to property.

The Ethiopian authorities regularly suppress peaceful protests, which has often included the use of excessive force against protesters. The Oromos have long felt discriminated against by successive governments. The current government is hostile to all dissent. However, this hostility often manifests most fiercely in the Oromia region, where signs of dissent are looked for and suppressed even more brutally than in other parts of the country. Scores of Oromos are regularly arrested based on their actual or suspected opposition to the government.

The recent events are highly reminiscent of events in 2004 when months of protests broke out across the Oromia region and in Addis Ababa by college and school students demonstrating against a federal government decision to transfer the regional state capital from Addis Ababa to Adama (also known as Nazret), a town 100 kilometres south-east of Addis Ababa. The transfer was perceived to be against Oromo interests. Police used live ammunition in some incidents to disperse demonstrators, killing several students and wounding many others, which led to further protests. Hundreds of students were arrested and detained for periods ranging from several days to several months, without charge or trial. Many were severely beaten when police dispersed protests or in detention. Subsequently hundreds were expelled or suspended from university and many suffered long-term repercussions such as repeated arrest based on the residual suspicion of holding dissenting opinions.

The events of the last two weeks in Oromia demonstrate that there has been no improvement in Ethiopia’s policing practices in the last decade, and that very serious concerns remain about the willingness of the Ethiopian security forces to use excessive force against peaceful protesters. These events also show that major restrictions remain on the ability of peaceful protesters to express grievances or make political points in Ethiopia. The environment for peaceful protest, freedom of expression and political participation has worsened over the last decade.

The recent events in Oromia fall at a time when the local population and interested parties internationally, are starting to look towards the general elections in May 2015. The aftermath of the disputed 2005 elections also saw excessive use of force against peaceful protesters during widespread demonstrations against the alleged rigging of the election by the ruling EPRDF party. Security forces opened fire on protesters in Addis Ababa resulting in the deaths of more than 180 people. The recent events bode very ill for the run up to the 2015 elections, still a year away. Unless substantial reforms are urgently initiated, Amnesty International is concerned that the run up to the elections will be characterised by further serious violations of human rights.

Amnesty International urges the Ethiopian authorities to immediately and publicly instruct the security forces to cease using excessive force against peaceful protesters in Oromia. While some of the recent protests in Oromia are reported to have seen incidents of violence, including destruction of property, the use of force, including lethal force, by security forces must comply with human rights standards at all times in order to protect the right to life. Amnesty International urges that any police response to further protests must comply with international requirements of necessity and proportionality in the use of force, in line with the UN Basic Principles on the Use of Force and Firearms by Law Enforcement Officials. These principles state that law enforcement may use only such force as is necessary and proportionate to maintain public order, and may only intentionally use lethal force if strictly necessary to protect human life.

Thorough investigations which are credible and impartial must urgently take place into allegations of excessive use of force against peaceful protesters, and the torture of protesters and other members of local communities in Oromia, and where admissible evidence of crimes is found, suspected perpetrators should be prosecuted in effective trial proceedings that meet international standards.

All persons arrested solely because of their participation in peaceful protests must be immediately and unconditionally released. Amnesty International urges that no-one suffers any violation or denial of their human rights as a result of their involvement in peaceful protests including any suspension or termination of their education.

Finally, Amnesty International urges the Ethiopian government to respect all Ethiopians’ right to peacefully protest, as guaranteed under the Ethiopian Constitution and in accordance with Ethiopia’s international legal obligations, including under the African Charter on Human and Peoples’ Rights. The government should immediately remove all restrictions on free and open political participation, including restrictions on the independent media, civil society and political opposition parties.

OMN: Qophii Addaa Mormii Hawwaasaa Caamsaa 18, 20…:

OMN: Qophiilee Caamsaa 19, 2014:

#OromoProtests FDG – From Archives: Speech of Ob.…:

Maanguddoo fi Dardara, Osoo Hin Jedhiin Ummanni Oromoo Jumlaan Hidhamaa Jira.

Gabaasa Qeerroo Caamsaa 17 2014

diddaaMootummaan Wayyaanee dhiibbaa ilmaan Oromoo irraan gahu jabeessuun kan itti fufe guutummaa Oromiyaa keessatti duula hidhaa fi ajjeechaa jabaachuun itti fufe.FDG uummata Oromoon gaggeeffamaa jiru dura dhaabbachuuf filannoo taha jedhee kan fudhate duula hidhaa jumlaa gaggeessaa jira. Gaaffii abbaa biyyummaa Oromiyaa keessatti gaggeeffamaa jiruun wal qabatee ilmaan Oromoo 2600 ol mana hidhaatti kan ukkaamsaman yoommuu tahu. Caamsaa 16,2014 irraa hamma 17,2014 kanatti godinoota adda addaa irraa ilmaan Oromoo hidhaa jira. Akka kanaan
Wallaggaa magaala Mandii

Magaalaa Mandii keessaa FDG wal qabatee Oromoota sabboonoo ta’an Caamsaa 16,2014 irraa eegaluun hidhamuutti argamu Kanneen keessaa:-

    Obbo Roobel Qannoo abbaa maatii
    Obbo Gammachiis Hambisaa abbaa maatii
    Obbo Bookaa hundeessaa abbaa maatii
    Obbo Baacaa Kabbadee abbaa maatii
    Obbo Fiqiruu Wadaajoo abbaa maatii fi mana nyaataa fi dhugaatii kan qabu
    Obbo Eyob Kumarraa mana elektrooniksii kan qabu
    Barataa Raajii Abbayyaa kutaa 10ffaa
    Barataa Abbushee Hirphaa kutaa 7ffaa
    Barataa Dabaloo Tolosaa
    Barataa Surraa Caalii 12ffaa
    Dargaggoo Eebbisaa Saaqqataa humnaan bulaa
    Kanneen tahan keessatti argamu.

Yuuniversitii Haromayaa ,

Haaluma wal fakkaataadhaan mootummaan Wayyaanee barattoota Oromoo Yuunivarsiitii Haramaayaa keessatti argaman Hoogganaa Gumii Afaan Oromoo dabalatee miseensota Gumii Afaan Oromoo mana hidhaatti ukkaamsee jira. Kunneen keessaa barattootni Oromoo
1.Barataa Nimoonaa Caalii hoogganaa Gumii Afaan Oromoo Yuunivarsiitii Haramaayaa
2.Barataa Magarsaa Baqqalaa hoogganaa Gumii Afaan Oromoo duraanii
3.Barataa Firaayaad barreessaa gumii Afaan Oromoo
4.Dargaggoo Girmaa mooraa Yuunivarsiitii keessaa kan rifeensa sirreessu
Kanneen jedhaman keessatti argamu.
Shawaa Lixaa Amboo

Oromoota badii tokkoon malee har’a qabamanii mana hidhaa Wayyaanee jiran keessaa:-

1.  Dargaggoo Getachoow Qajeelaa kanaan dura yeroo irraa gara yerootti sochii FDG gaggeessita jechuun mootummaa Wayyaaneetiin dararamaa fi hidhamaa kan ture,

2.  Barataa Alamuu Magarsaa barataa kutaa 8ffaa fi barataa mana rifeensaa hojjechuun of jiraachisaa jiru, balleessaa tokko malee humnoota tikaa wayyaanootaan hordofamee ukkaanfamuun hidhatti kan darbame.

3.  Dargaggoo Deebisaa Birruu magaalaa Ambootti leenjii konkolaachisummaa barachaa kan jiru, fi nama Obbooleessii isaa

4.  Getachoo Birruu bara 2011 humnoota tikaan ukkaanfamee mana hidhaa Wayyaanee Qaallitii keesatti hidhaan dararama kan jiru.

5.  Dargaggoo Taammiree Caalaa hojjetaa Wajjiraa dargaggoo aanaa Caalliyaa humna poolisii federaalaan kan ukkanfamee qabamee kanneen keessatti argaman sabboontotni dargaggootni Oromoo hedduum lixa Shawaa irraa balleessa tokko malee mana hidhatti darbamuun dararamaa jiraachuun gabaafamera. 
Wallagga Yuuniversitii Naqamtee irraa barattooti rasaasaan reebaman ammos bakka ciisanitti akka tohataman jedhame.

Barattoota Oromoo gaaffii mirgaa gaafataniif deebiin rasaasaan reebamuu kan ta’e heddumminaan Hosptala Naqamtee seenaan keessaa haalaan madaayanii fi dhukubsatanii kanneen jiran addatti tikootaa fi loltoota Wayyaaneen akka tohataman taasifame,maatii fi hiriyyaan bira dhaqee dubbisu akka qoratamu taasifame. Kanneen haalaan qaami isaanii madaayee ammos Wayyaaneen tohatamaa jiran keessaa.1.  Barataa Mokonnoon Asaffaa Barataa Yuunibarsiitii Wallaggaa
2. Barataa Gammachuu Butunaa ” ”
3. Barataa Mokonnoon Abarraa ” ”
4. Barataa Guutamaa Galaanaa ” ”
5. Barataa Sofia Kadiir ”
6. Barataa Shimaallis Caffee ”
7. Lammeessaa Balaay ”
8. Barataa Tolawaaq Shaashoo ”
9. Barataa Mul’isaa Tafarraa ”
10. Barataa Naazib Jibril ”
11. Barataa Getachoow Fiqaaduu ”
12. Barataa Galetaa Kumerraa ”
13. Barataa Gammachuu fiqaaduu ”
14. Barattuu Abbabuu Xaafaa ”
Lixa Wallaggaa Aanaa Gullisoo:

Guyyaa lamaan kana FDG wal qabatee naannoon aanichaa waraana Wayyaaneen goolamaa jira,ummanni hedduun hidhaman keessaa hammi tokko:- 1.  Gammachuu Taasisaa daldalaa
2. Wandee Nagaasaa jiraataa ganda 01
3. Daawuti Tolaa jiraata ganda 02
4. Mulaatuu Cawwaaqaa qotee bulaa ganda galoo guutee
5. Fiqaaduu Gaarii qotee bulaa ganda galoo guutee
6. Taddalee Guddataa qotee bulaa ganda galoo guute.
7. Barataa Eebbaa Kantiibaa barataa kutaa 11ffaa
8. Barataa Abdii Mokonnoon barataa kutaa 10ffaa
9. Barataa Qananii Daaniel barataa kutaa 7ffaa
10. Barataa Dirribaa Tasfaa barataa kutaa 7ffaa
11. Barataa Girmaa Mulaatuu barataa kutaa 10ffaa
12. Barataa Jifaaraa Busunaa
13. Barataa Obsaa Raggaasaa barataa kutaa 9ffaa
14. Barataa Obsaa Geetanee barataa kutaa 10ffaa
15. Barataa Lalisaa Indaalee barataa kutaa 9ffaa
16. Gammaachuu Waaqjiraa hojjetaa bulchiinsa lafaa,
17. Lijaaleem Immaanaa wajjira bulchiinsaa keessa kan hojjetu dabalatee uummaanni Oromoo nagaan namootni dhibbaan lakka’aman hidhamuu Qeerroon naannicha irraa gabaasee jira.
Lixa Wallaggaa Ayiraa Irraa:-

Godina Dhiha Oromiyaa Lixa Wallaggaa irra ilmaan Oromoo Jumlaan mana hidhaattii guuramanii dararamaa jiru, haala kanaan Aanaa Ayiraa irraa sabboontotni Oromoo Caamsaa 16,2014  hidhaman :

1. Obboo Geetanee Adabaa qotee bulaa
2. Obboo Geetachoo Oljirraa qotee bulaa
3. Barsiisaa Qabanaa Hiikaa
4. Obboo Caalaa Raggaasaa
5. Obboo Damee Daddafaa
6. Barsiisaa Malaakuu Aagaa
7. barsiiraa Hundumaa Awweetuu
8. Barsiisaa Yaared Dheeressaa
9. Barataa Efireem Qanaa’aa
10. Barataa Dirribaa Gaja’aa
11. Barataa Milkeessaa Saamu’eel,
12. Barataa Toleeraa Waaqumaa kanneen keesatti argama  

Kanneen jedhaman keessatti argamu.

Oromoon hidhaa fi ajjeechaan qabsoo haqaa irraa akka hin deebine beekamaa dha.Bakka jinitti biyya keessaa fi alaan qabsoo finiinsuun rakkoo fakkaataa kana irraa bahuun murteessaa dha.

Xiinxala qulqullina barreeffama Afaan Oromoo
Muummee Afaan Oromoofi Ogbarruu, Kolleejjii Saaynsii Hawaasaafi Namummaa
Yunivarsiitii Amboo, Oromiyaa
Beekan Gulummaa Irranaa ( +251911074437 -12/05/2014


Qorannoon kun xiinxala qulqullina  barreeffama Afaan Oromoo Taappellaafi Beeksisootaa magaalota naannoo Finfinnee jedhurratti kan xiyyeeffatuudha. Hanga qorataan kun beekutti hanqinoonni gama qulqullina barreeffama Afaan Oromootiin mul’ataa jiran kun guddina Afaanichaa irratti warreen dhiibbaa fidaa jiranidha.  Keessumattuu wantoonni akka beeksisaatti taappeellaarratti dogoggoraan barreeffamanii jiran kunneen namoota Afaan Oromoo hinbeekne biratti akka waan sirrii ta’aniitti fudhatamuun dogoggorichi akka babal’atu gochaa jiru. Gama guddina barreeffama Afaan Oromootiin yoo ilaalles gufuu ta’uun beekamaadha. Kanaafuu, qoratichi muuxannoo qaburraa ka’uun jalqaba rakkooleen gama qulqullinaafi fayyadama afaaniitiin mul’atan maal maal akka ta’an addaan baasuuf akkasumas, ka’umsi rakkoolee kanneenii maal akka ta’e bira ga’uuf qorannoo geggeessee jira. Haaluma kanaan, kaayyoon qorannichaa qulqullina barreeffama Afaan Oromoo Taappellootaafi beeksisoota magaalota naannoo Finfinnee keessatti mul’atu xiinxaluudha. Kana raawwachuuf ammoo qoratichi mala qorannoo qulqulleeffataatti dhimma ba’e. Odeeffannoos daawwannaafi af-gaaffiitti gargaaramuun walitti qabateera. Odeeffannoon guuramanis haala walitti dhufeenya qabaniin qindaa’uun xiinxalaman.Bifuma kanaan,  rakkoon caasaa (duraa duuba jechootaa eeguu dhabuu, walqabsiistuu ‘fi’ akka of danda’aatti fayyadamuu), dogoggora qubee (qubee guddaafi qubee xiqqaa iddoo malee fayyadamuu, dubbifamaa iddoo malee jabeessuufi laaffisuu, dubbachiistuus dheeressuufi gabaabsuu, dogoggora irrabutaa, dogoggora hudhaa, dogoggora qubee Afaan Oromoo addaan baasuu dhabuufi) hanqinni jijjiirraa (hanqina jijjiirraa maqaa, fayyadama jechoota mijatoo hintaane, dhaabbii dhabuu jechootaa, fayyadama jechoota ifa hintaaneefi yaada hanquu kan dabarsan fayyadamuun)  irratti xiyyeeffannoon nikennama.  Maddi dogoggora kanneeniis Afaan Oromoorratti beekumsa dhabuu, dhiibbaa beekumsa caasaa afaan biroo (Afaan Amaaraafi Afaan Ingilizii), dhiibbaa beekumsa caasaa Afaan Oromoo duraaniifi xiyyeeffannaa kennuufii dhabuu ta’uun  sakatta’amee xiinxalameeras. Rakkoolee kana furuuf, ga’umsa Afaan Oromoo barreessitoota beeksisaa cimsuu, waajjiroota dhimmi kun isaan ilaallatuuf muuxannoo hawaasa taappeellaa kana dhhabbatan sanaa gama Afaan Oromoon cimsuu.  Ogeeyyiin afaanii keessumattuu Afaan Oromoon leenji’an gita kana irratti bobba’uun hojjechuu qabu.

Jechoota Ijoo: Qulqullina, Taappeellaa, Beeksisoota, Dogoggora, Finfinnee, Oromiyaa.


SEENSA: Duubee Qorannichaa

1.1 Seensa 

Afaan Oromoo uummata bal’aa, shawaa, Arsii, Baalee, Wallagga, Harargee, Iluu Abbaaboora, Walloo, Jimmaaf afaan dhalootaa yeroo ta’u, Oromoota Gamuugoofaa, Sidaamoo, Goojjamiifi Keeniyaa keessa

jiraataniin akka Afaan dhalootaatti dubbatama (Madda walaabuu (2005). Kana malees, Afaan Oromoo Impaayera Itoophiyaa keessatti bal’inaan akka dubbatamu Gragg (1976:166).

The Oromoo language is spoken over a large area extending from wello in the North to north Kenya in south, and from Wellegga in the west to Harar in the east, with Addis Ababa in the intersection of two axes. jechuudhaan  ni ibsa.

Afaan oromoo namoota Miliyoona 40 oliin kan dubbatamu, ardii Afriikaa keessatti afaan dhalootaan dubbataman keessaa sadarkaa 2ffaarratti kan argamu, uummata Afaan kushii dubbatan harka sadii keessaa harka lamaa oliin kan dubbatamu, akkasumas, addunyaa keessatti damee Afaan Afiroo Eeshiyaa keessa bal’inaan dubbatamuurratti sadarkaa 3ffaa rratti ni argama (Mekuria Bulcha (1995:36). Haaluma wal-fakkaatuun Gadaa Malbaa (1988:15) Afaan Oromoo Afaanota Afriikaa keesssatti dubbataman tilmaamaan 1000 ta’an keessaa kanneen bal’inaan dubbataman shanan keessatti akka argamu addeesseera.

Afaan kun Carraa barruun dagaaguu utuu hin argatiin hanga jaarraa 19ffaatti turuu isaa Makura Bulcha (1995:36) nidubbata. Jaarraa jedhame kanaa eegalee beektotaan (Jarosseau 1922, Andrzejewski (1957,1966, 1972), Webster 1960, Borello(1945, 1946, 1948, 1970) Abdurahman (1969, 1972) Afaan Oromoorratti barreeffamuu isaa Gragg, Bender (1976:168) keessatti ni ibsa. Kana malees dhalootee Oromoo kan ta’an Onesmos Nasiibiifi Aster Gannoo kitaabolee addaddaa Arfii saabaatiin gara Afaan Oromootti kan hiikaniifi ofiis barreessanii maxxansiisuu isaaanii (ibid) ragaa baha. Haaluma kana cimsuun Gadaa malbaa (1988:16) Namoota biyya alaa Oromiyaa do’ataniin wanti hedduun waa’een Afaan Oromoo kan barreeffame keessumaayyuu Misiyoononni Awrooppaa hojii baay’ee arfii Roomaa, Saabaa fi kan Arabaa fayyadamuu dhaan Afaan Oromoon kan barreessan yeroo ta’u, meeshaaleen maxxaafaman kitaaba qulqullu dabalatee faaruu amantaa fi miti-amantaa, Galmee jechootaa, mammaaksa, walaloo, Kitaabolee mana barumsaa, seeluga K.K.f akka barreeffaman ni addeessa.

Afaan Oromootiin barreessuf arfii tajaajilaa turan kan Roomaa, Arabaafi saabaa hunduumtuu afaanichaaf halagaadha. Ta’us kan Roomaa barreeffama Afaan oromootiif hamma tokko mijataadha. Namni arfii saabaafi Roomaa fayyadamuudhaa afaan Oromootiin barreessuuf yaale hayyuun xaaliyaanii, Cerulli (1922) tokko rakkoo arfii saabaatiin fayyadamuun qabu (ibid) yeroo ibsu

… to express the sounds of Oromo language with letters of the Ethiopic (sabean) alphabet, which express very imperfectly even the sounds of the Ethiopian language written in Ethiopic alphabet is very like deciphering a secret writing. 

Jechuudhaan jeroo ibsu rakkoo kana maqsuufis gareen siyaasaa, aadaafi xinqooqa Oromoo hedduun fooyaa’insa barbaachisu itti dabaluudhaan arfiin Roomaa faayidaarra akka oolu tattaafachaa turaniiru.

Jijjiiruama Mootummaa Impaayera Itiyoophiyaa keessatti bara 1974 taasifame keessatti Afaan Oromoo mootummaafi meeshaa sabqunnamtii biratti beekamtummaa kan argate (Arfii Saabaatiin) (Gragg 1982:xiii) yeroo ta’u itti fufinsaan jijjiirama mootummaa biyyattii keessatti bara 1991 A.L.A adeemsifame keessatti Chaarterii mootummaa Ce’umsa Itoophiyaatiin Afaan Oromoo Afaan mootummaa naannoo Oromiyaa ta’ee bara 1991 eegalee hojiirra akka oolu heeraan mirga kenneefii jira. Kanarratti hundaa’uunis bara 1993 eegalee Afaan Oromoo manneen barnootaa sadarkaa 1ffaa keessatti Afaan

barnootaa, sadarkaa 2ffaa keessattimmoo akka gosa barnoota tokkootti akka kennamu ta’uudhaan yeroo ammaa kollejjiifi Yunivarsiitii addaddaatti (bakka muraasarra kan hafe) sadarkaa dippiloomaadhaa hanga digirii 1ffaatti kan baratamaa jiruufi kanneen baratanis kan ittiin eebbifaman yeroo ta’u, yunvarsitiin Finfinnee, Yunivarsiitii Wallaggaa keessatti digirii lammaaffaatiin kennamaa jira.

Afaan Oromoo barreeffamuu kan eegale bara 1842tti akka ta’e ibsu (Gragg, 1976; Mahaadi, 1995). Yeroo sanarraa eegalee Afaan Oromootiin barreeffamoonni garaagaraa bal’inaan barreeffamaa turan; ammas barreeffamaa jiru. Barreeffamoota Afaan Oromootiin barreeffaman keessaa tokko barreeffama taappeellaa magaalota keessatti argamaniifi kanneen waajjiraalee mootummaa naannoo Oromiyaa mara keessatti dhimma itti ba’amanidha.

Barreeffamni taappeellaa gosoota beeksisaa keessaa tokko ta’ee baay’inaan magaalota keessatti odeeffannoo garaagaraa kennuuf kan ooludha (Wellsfi warra biroo, 2000). Barreeffamni kun Afaan Oromootiin duraan kan hinturreefi bara 1984 as jijjiirama sirna mootummaa wajjin walqabatee naannoo Oromiyaa keessatti Afaan Oromootiin akka barreeffamu ta’ee jira (Samuel, 2010). Ta’us, barreeffamoota Afaan Oromoo beeksisa taappeellaa kana keessaafi waajjiroolee mootummaa keessatti hanqinoonni kun nimullatu. Kanneen keessaa tokko fayyadama afaaniiti. Kunis, fayyadama caasaa, fayyadama qubeefi jijjiirraati. Kanumarraa ka’uun, qoratichi dhimmoota kana qorachuufi madda jaraas addaan baasuuf qorannoon kun gaggeeffamuuf jira.


1.2.  Seenaa Barreeffama Afaan Oromoo 

Bara 1970 dura Afaan Oromoo barreessuun kan danda’amu qubee Afaan Gi’iizii yookaan qubee Afaan Arabaa qofa fayyadamuun akka ta’e ibsu (Gadaa, 1988; Gragg, 1976). Haata’u malee, jalqaba 1970 Addi Bilisummaa Oromoo qubeen Laatinii Afaan Oromoo barreessuuf akka oolu filate (Tilahun, 1992; Mohammed, 2010). Bara 1974-1991 Afaan Oromoo qubee Gi’iiziitiin akka barreeffamuufi tajaajila walqunnamtiif oolu, sirni abbaa irree murteessee ture (Gragg, 1976; Mohammed, 2010). Haaluma kanaan, Sadaasa 3,1991 walga’ii beektota Oromoo, Adda Bilisummaa Oromoon adeemsifameen qubeen Laatinii madaqfamee akka hojiirra oolu murtaa’e (Samuel, 2010).

Walumaagalatti, Afaan Oromoo barreessuuf qubeewwan Laatinii, Gi’iiziifi Arabaa tajaajilaa turaniiru. Yaada kana Gadaa (1988:9) akkas jechuun ibsa, “Several works have been in Oromiffa using Roman, Sabean and Arabic scripts. Printed materials in Oromiffa include the bible, religious and non religious songs, dictionaries, short stories, proverbs, poems, school books, grammar, etc.” Yaada kanarraa barreeffamoonni Afaan Oromoo afaanota sadeen ibsamaniin dhiyaataa turuu hubanna.

Kanamalees, qubee Sheek Bakrii Saphaloo uumanis Afaan Oromoo barreessuuf kan oolan keessaa arfaffaadha. Ibsa arfan isaanii bifa armaan gadiitiin haalaallu. Sheek Bakrii Saphaloo yookiin Sheek Abubakar Usmaan Odaa jedhamee kan beekamu, waloofi dursaa (scholar) amantii ture (Mohammed, 2010). Innis, birsagarratti kan hundaa’e dubbifamaa jabeessuufi dubbachiistuu dheeressuu kan ibsu uume (Samuel, 2010; Haywardfi warra biroo, 1981) wabeffatee akka ibsetti. Haata’u malee, Gadaa (1988) birsageessuu sanaafi hanqina isaa ibsee jira. Innis, unkaan adda adda haata’an malee mallattoo qubeewwan Afaan Gi’iizii hordofaniin tokko ture. Qubeewwan isaa Afaan Oromoo barreessuuf rakkoo haaqabaataniyyuu malee, 1950 dura Oromiyaa bahaatti hojiin isaa uummata biratti fudhatama guddaa argatee akka ture ibsama (Mohammed, 2010).

Inni lammaffaa, hojii Oneesmos Nasiibidha. Onesmoos Nasiib (Abbaan Gammachiis) bara 1885-1898 waggoota 13 gidduutti kitaabota 7 gara Afaan Oromootti jijjiiruu isaati. Isaan keessaa 2 Asteer Gannoo kan jedhamtu waliin akka barreesse ibsama (Mohammed, isuma). Kan biroon, Kitaaba Qulqulluu dhuma jaarraa 18ffaa keessa yookiin bara 1899 qubee Saabaa fayyadamuun gara Afaan Oromootti hiike (Graag, 1976). Kun, seenaa barreeffama Afaan Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba.

Sadaffaan, hojii Sheek Mohaammad Rashiid Abdulleeti. Innis, jaarraa 18ffaa keessa qubee Afaan Arabaa fayyadamuun Quraanaafi kitaabuma amantaa musilimaa kan biroo gara Afaan Oromootti jijjiiree ture (Samuel, 2010).

Inni arfaffaan, madaqfamuu qubee Laatiniiti. Inni kun yeroo ammaa Afaan Oromoo ittiin barreessuuf beekkamtii argatee tajaajila kennaa kan jirudha. Madaqfamuun qubee Laatinii gama xinqooqaatiin, gama barumsaafi sababa hojiirra oolmaa isaatiif fudhatama guddaa argachuu danda’aeera.


Sababa madaqfamuun qubee Laatinii gama xinqooqaatiin fudhatama qabaateef keessaa tokko, qubeewwan dubbifamaafi dubbachiistuun addaan ba’anii jiraachuudha. Qubee saabaa yoo ilaalle garuu qubee dubbifamaafi dubbachiistuu addaan baasee hinkaa’u (Tilahun, 1988). Sababni biroon heeddummachuu qubeewwan saabaati. Kunis, mallattoolee naannoo 250 ta’an gara Afaan Oromootti madaqsuun rakkisaa akka ta’e ibsa (Gadaa, 1988). Kanamalees, dubbachiistuu dheeressuufi dubbifamaa gabaabsuuf rakkoo qabaachuunsaa waan ifa jirudha. Dabalataan, qubee dhootuu mallattoon ittiin bakka buusan dhibuun rakkoo biroo akka tures niheera. Haaluma wal-fakkaatuun, (Mohammed, 2010:146) sababoota kanniin deeggaruun akka itti aanutti dhiheessa.

The Ethiopic script has three major shortcomings when used for the Oromo language. First, the script has only seven vowels as oppossed to ten vowels of the Oromo language. What is more, vowels of the Ethiopic script do not have sound representation for the Oromo language. Second, there is a difference in consonants and glottal stops. Finally, there is the problem of germination.

Gabaabumatti, sababoonni dhiyaatan kunniin hanqina qubee Saabaa kan mul’isanidha. Kanaafuu, madaqfamuun qubee Laatinii barbaaachisaa ta’uu mirkaneessu.

Sababni lammataa, faayidaa qubee Laatinii madaqsuu, baratamuu ilaallata. Kunis, qubeewwan muraasa barachuu, hubachuufi fayyadamuun salphaa ta’uudha. Qubeewwan 32n jiranitti dabalataan namni Afaan Oromoo baru tokko qajeelfamoota muraasa beekuu qaba. Kunis, waa’ee duraa duuba dubbachiistotaafi dubbifamtootaa, tajaajila qubee dachaafaadha (Tilahun, 1992). Sadarkaa jalqabaatti odeeffannoo kana qofa argachuun barbaachisaadha. Achiin booda, namni Afaan Oromoo baratu sun barreeffamoota Afaan Oromootiin qophaa’an dubbisuuf gahumsa niqabaata.


Sababni sadaffaan, tajaajilarra oolmaa isaati. Qubeen Laatinii sadarkaa ol-aanaatti tajaajila kennaa jira. Fakkeenyaaf, barataan qubee Afaan Oromoo beeku tokko qubee Afaan Ingilizii yeroo gabaabaa keessatti barachuu danda’a. Gama birootiin, tajaajila takinooloojii kompiitaraa keessatti dhimma ba’uuf salphaa ta’uu hubanna (Samuel, 2010). Mohammed (2010:163) yaada kana deeggaruun faayidaa filatamuu qubee Laatinii Afaan Oromootiif akkanatti ibsa, “The choice of the latin alphabet not only facilitates the

teaching learning process, and guarantees the steady growth of the language, but also contributes to the psychological liberation of the Oromo people.”

Walumaagalatti, qubeen Laatinii Afaan Oromootiif madaqfamee tajaajila kennuun isaa gama xinqooqaatiin, gama barumsaatiinis ta’e gama hojiirra oolmaa isaatiin bu’aa ol-aanaa kan qabu ta’uu nutti mul’isa.


1.3. Afaan Oromootiin Barreessuu Yeroo Ammaa

Yeroo ammaa Afaan Oromoo afaanota qubee Laatinii fayyadamuun barreeffaman keessaa tokkodha. Qubee Laatinii gara Afaan Oromootti madaqsanii gargaaramuurratti jijjiiramni mul’atan nijiru. Isaanis, sagalee hudhaa /’/ dabaluu, jijjiirama sagaleessuu qubeewwan /c/, /q/fi /x/, sagaleewwan dhootuu, laagaa [c], harsassee [k]fi irga [t] bakka bu’anii jiru. Jijjiiramni kan biroon qubeewwan dachaa fayyadamuudha. Isaanis, /ch/, /dh/, /ny/, /sh/fi /ph/ dha. Kunis, sagaleewwan laagee rigduu [ch], irgee dhowaa [dh], laagee funyee [ny], laagee lootuu [sh], hidhlamee dhootuu [ph] kanneen bakka bu’anidha. Kanumaan walqabatee, jijjiiramni jiru bakka barbaachisutti dubbachiisaa dheeressuufi dubbifamaa jabeessuudha (Samuel, 2010).


1.4. Ka’umsa Qorannichaa

Mata-duree “xiinxala qulqullina  barreeffama Afaan Oromoo beeksisootaafi taappeellaa magaalota naannoo Oromiyaa”jedhu kanarratti qorannoo akka geggeessuuf qoratichaaf ka’umsa kan ta’e, yeroo Afaan Oromoo daran guddachaa jiru kanatti  dogoggora qubee, caasaafi jijjiirraa Afaan Oromoo beeksisoota taappeellaa garaa garaa argaa turuudha. Dogoggorri uumaman kunniin ammoo ala waan jiraniif ija nama hundaa seenu. Namoota fayyadama Afaan Oromoo hinbeekne birattis akka sirrii ta’anitti fudhatamuu malu. Gama guddina barreeffama Afaan Oromootiin yoo ilaalles gufuu ta’uun beekamaadha. Kanaafuu, qoratichi dhimmootiin qorannoofi muuxannoosaas dhimma afaaniifi aadaarratti waan ta’eef, jalqaba rakkooleen mul’atan maal maal akka ta’an addaan baasuuf; akkasumas, ka’umsi rakkoolee kanneenii maal akka ta’e beekee furmaata atattamaa barbaaduuf qorannoo geggeessee jira.

Kanumaan walqabatee, qorannichi gaaffilee armaan gadiitiif deebii barbaadamuuf jira.

 Qulqullinni barreeffama Afaan Oromoo magaalaawwan naannoo Oromiyaatti argamanii maal fakkaata?

 Fayydamni caasaa afaan Oromoofi dogoggora qubee taappeellaafi beeksisoota magaalota keessatti mul’ataa jiranii  maal fakkaatu.

 Qulqullinni barreeffamaa Afaan Oromoo beeksisoota taappeellaa magaalota naannoo Finfinneetiif sababoonni maalidha?

 Rakkoon gama afaan biroorraa jijjiiruuf jecha uumamu maal maal fa’i?

 Rakkooleen mul’atan kanaaf maddi maal ta’uu danda’a?


1.2 Kaayyoo Qorannichaa

1.2.1 Kaayyoo Gooroo

Kaayyoon gooroo qorannoo akka waliigalaatti qulqullina  barreeffama Afaan Oromoo magaalota naannoo Finfinnee Adaamaa, buraayyuufi Amboo irratti mul’atan xiinxaluudha.

1.2.2 Kaayyoo Gooree

Kaayyoon gooree qorannoo kanaa:

 Fayyadamacaasaa Afaan Oromoo magaalota naannoo Finfinnee keessatti mul’atan adda baasuu.

  Qulqullina sakatta’a qubee Afaan Oromoo magaalota naannoo Finfinnee keessaa ifa gochuu.

 Fayyadama dogoggora qubee Afaan Oromoo beeksisoota taappeellaa magaalota naannoo Finfinnee keessatti mul’atanii addaan baasuu.

 Beeksisoota taappeellaa magaalota naannoo Finfinnee keessatti mul’atanaddaan baasuu.

 Rakkoo jijjiirraa Afaan Oromoo beeksisoota taappeellaa magaalaa Oromiyaa keessatti mul’atu ifa gochuu.

 Rakkoolee mul’ataniif qabata kan ta’e bira ga’uufi furmaata barbaachisaa dhiyeessuu.

1.3 Faayidaa Qorannichaa

Qorannichi faayidaalee armaan gadii niqabaata.

 Danqaaleen Afaan Oromoo akka hinguddanne taasisu gaafa duraa ka’u, waajjirooleen mootummaa naannoo Oromiyaa saaynisii Afaan Oromoo sirriitiin tajaajila kennuu eegalu.

 Hanqinoonni jiran yoo maqan, namoonni odeeffannoo kallattii kanaan darbu rakkoo tokko malee salphaatti hubachuu danda’u.

 Yaadni furmaataa kaayaman yoo hojiirra oolan, namoonni Afaan Oromootiin beeksisoota taappeellaa barreessaniifi barreessisan hubannoo ni’argatu.

 Bu’aansaa hojiirra yoo oole yookiin dogoggorri jiran yoo maqan, guddina barreeffama Afaan Oromootiif gahee mataasaa niqabaata.

 Qaama dhimma kanarratti qorannoo bal’aa geggeessuu barbaaduuf, odeeffannoon qorannoo kanaa yaada ka’umsaa ta’uun (kennuun) nitajaajila.

1.4 Daangaa Qorannichaa

Qorannoon kun xiinxala qulqullina  barreeffama Afaan Oromoo magaalota naannoo Finfinnee  jedhurratti kan xiyyeeffatuudha.  Xiinxala qulqullina Afaan Oromoo kan jedhameefis akkaataa Afaan Oromoo yeroo ammaa maxxansaalee addaddaa, manneen hojii garaagaraa fakkeenyaaf manneen barnootaa, waajjiraalee mootummaafi wkf keessatti barreeffamee tajaajila kennaa jiru bu’uureffata. Kunis, fayyadama caasaa Afaan Oromoo (Fkn, duraaduuba jechootaa), qubeessuu (dubbachiistuu dheeressuufi gabaabsuu, dubbifamaa jabeessuufi laaffisuu)fi jijjiirraafaadha. Kanaafuu, xiinxala qulqullina qubee barreeffamaatiin ala dhimma biroo fakkeenyaaf, fakkiiwwan taappeellaarratti argaman, halluu ittiin barreeffaman, duraaduuba fayyadama afaanota ittiin barreeffamanii hinhaammatu. Beeksisoota taappeellaa kan jedhaman beeksisoota daandiiwwan cinaa dhaabbataniifi kanneen manneen daldalaarratti maxxanfamanii tajaajila maalii akka kennan beeksisan haammata.

Kanaafuu, qorannoon kun  magaalota naannoo Magaalaa guddittii Oromiyaa Finfinneetti marsanii jiran keessaa Ambo, Adaamaafi sabbataa qofa xiyyeeffata.   Sababiin magaalonni kunneen filamaniifis magaalota Oromiyaa biroo caalaa giddu gala konfiraansiifi daldalaa taatee tajaajilaa kan jirtuufi uummanni baay’inaan keessatti argamu jedhamee waan yaadameefidha.  Akkasumas akka iddattootti magaalota Oromiyaa biroof bakka bu’uu danda’u jedhamanii waan yaadamniifidha.  Haaluma kanaan yaadni mata duree xiinxala qulqullina barreeffama Afaan Oromoo magaalota naannoo Finfinnee tokko tokko  jedhuun ala dhufu qorannoo kana hin ilaallatu.

1.5. Mala Qorannichaa

Kaayyoon qorannoo kanaa akkuma duraan ibsame xiinxala qulqullina  barreeffama Afaan Oromoo beeksisootaafi taappeellaawwan magaalota naannoo Finfinneejedhurratti. Kana gochuufimmoo, qoratichi gosa qorannoo akkamtaa (qualitative research) fayyadamee jira. Sababnisaa, qorannoo kana keessatti odeeffannoon guurame lakkoofsaan osoo hintaane ibsaan hiika kan argate waan ta’eefidha. Kanarratti, Abiyfi warri biroo (2009:36) yoo ibsanu, “Qualitative research involves studies that do not attempt to quantify their results through statistical summary or analysis,” jedhu. Dabalataan, Dastaa (2002:20) “Qorannoon mala kanaan (akkamtaan) geggeeffamu odeeffannoo argate mala addeessaatiin ykn mala ibsaatiin dhiheessa,” jedha. Qorannoo kana keessattis kanumatu dhimma bahame. Gama birootiin, qorannoo kana keessatti odeeffannoon argame gadifageenyaan ragaan deeggeramee kan xiinxalame waan ta’eefidha. Addunyaa (2011:12) yaada kana yoo cimsu, “Ciminni qorannoo kanaa (akkamtaa) gaaffiiwwan akkam? maaliif? jedhan kaasuun gadifageenyaan xiinxaluurratti humna waan qabuuf, amanuufi hubannoo bal’isuuf haala mijeessuu isaati,” jedha. Yaada kanarraa malli kun gadifageenyaan xiinxaluurratti humna qabaachuufi gama amanuufi hubannoo bal’isuufis haala kan mijeessu ta’uu hubanna. Kanaafuu, kaayyoon qorannoo kanaas xiinxala qulqullina  barreeffama Afaan Oromoo biiroolee,  beeksisootaafi taappeellaa magaalota Oromiyaajedhurratti kan xiyyeeffatu waan ta’eef, qoratichi mala kanatti dhimma ba’uuf jira.

1.6. Madda Odeeffannoo 

Maddi odeeffannoo qorannoo kanaa madda tokkoffaafi lammaffaadha. Qabannisaa, maddi tokkoffaa odeeffannoo qorannichaa beeksisootaafi taappeellaawwan lafa Oromoo naannoo magaalaa guddittii Oromiyaa Finfinneeti argaman, namoota beeksisoota taappeellaa barreessuurratti bobba’an kallattumaan argachuudhaani. Maddi lammaffaa odeeffannoo qorannoo kanaa, waajjira Aadaafi Turiizimii Naannoo magaalaa Finfinnee keessa jiran keessaa qaama dhimmi kun ilaallatudha.  Keessumattuu waajjirri kun ammoo dhimmichaaf odeeffannoo kennuurratti akka madda tokkoffaafi lammaffaatti ilaalamu danda’u.


1.7. Iddattoo 

Akkuma daangaa qorannichaa jalatti ibsamuuf yaalame, kanneen qorannoon kun ilaallatu hundarraa odeeffannoo guuruun bu’a qabeessummaa isaa daran akka cimsu beekamaadha. Haata’umalee, humna qorannoo kanaatii ol ta’a. Kunis, yeroo, baajataafi meeshaalee barbaachisan gahaatti argachuu waan gaafatuufidha. Kanaafuu, iddattoo gargaaramuun barbaachisaadha. Gosa qorannoo qulqulleeffataa keessatti baay’inaan haalota, gochoota, yookiin dhimmoota ibsuurratti waan xiyyeeffatuuf dhimmi iddattoo xiyyeeffannaa guddaa akka hinqabne  Kumar (2005:165) akkanatti ibsa, “In qualitative research

the issue of sampling has little significance as the main aim of most qualitative inquires is either to explore or describe the diversity in a situation, phenomenon, or issue.”

Qoratichi qorannoo kana geggeessuu keessatti iddattoon dhimma itti bahe gosa iddatteessuu keessaa mit-carraadha. Kun kan ta’eef, jamaa filataman keessaa iddattoo filachuuf carraan waan hinfayyadamneefidha. Kana ilaalchisee Kothari (2010:59) akkanatti ibsa, “Non probability sampling is that sampling procedure which does not afford any bases for estimating the probability that each item in the population has of being included in the sample.” Kanaafuu, gosa iddatteessuu mit-carraa keessatti, qoratichi ta’e jedhee carraadhaan ala ofiisaatii iddattoo kan filatu ta’uu hubanna. Dabalataan, iddatteessuun mit-carraa yeroo baay’inni jamaa hinbeekamne yookiin tokkoo tokkoon addaan baasuufis rakkisaa ta’u kan fayyadamnu ta’uu Kumar (2005:177) akkanatti dhiheessa, “Non probability sampling designs are used when the number of elements in a population is either unknown or can not be individually identified.” 

Kanumaan wal-qabatee, qoratichi gosa iddatteessuu mit-carraa kana keessaammoo gosa tokko kan ta’e iddatteessuu akkayyoo (purpossive sampling) dhimma ba’ee jira. Sababnisaa, iddattoon filataman qabiyyee qorannichaafi kaayyoo qoratichaarratti waan hundaa’aniifidha. “Akkayyoo kan jedhames ‘akka kaayyoo’ qorannichaatti ykn qoratichaatti odeeffataa ykn deebistoota filachuu waan ta’eefi,” (Addunyaa, 2011:67). Yaada kana cimsuun Sarantakos (2005:164) akkanatti ibsa, “In this (purpossive sampling) technique the researchers purposely choose subjects who in their opinion, are relevant to the project. The choice of respondents is guided by the judgement of the investigator.” Yaada kanarraa, qorataan tokko odeef-kennitoota dhimma sana itti dhiheenyaan nibeeku jedhee itti amanu ofiin murteessee kan filatu ta’uu hubanna.

Kanumaan wal-qabatee, Jupp (2006) akka armaan gadiitti ibsa.

Purpossive sampling is a form of non probability sampling in which decisions concerning the individuals to be included in the sample are taken by the researcher, based up on a variety of criteria which may include specialist knowledge of the research issues or capacity and willingness to participate in the research. 

Yaada kanarraas iddatteessuun akkayyoo gosa iddatteessuu mit-carraa keessaa tokko akka ta’eefi kanneen qorannicharratti hirmaachuu qaban qabiyyee garaagaraarratti fakkeenyaaf, dhimmicha beekuurratti, gahumsaafi fedhiin hirmaachuurratti hundaa’uun qoratichaan kan murtaa’an ta’uu hubanna.


Gamabirootiin, baay’ina iddattoo ilaalchisee qorannoo qulqulleeffataa keessatti xiyyeeffannaa ijoon haala, dhimma, adeemsa yookiin raawwii ibsuu waan ta’eef, barbaachisummaan isaa xiqqaa ta’uu Kumar (2005:181) akkanatti ibsa, “In qualitative research, as the main focus is to explore or describe a situation, issue, process or phenomenon, the question of sample size is less important.” Kanaafuu, yaada kanarraa gaaffiin baay’ina iddattoo ilaallatu barbaachisaa akka hintaane hubanna. Kanaafuu, qorannoo kanarratti qoratichi gosa iddatteessuu keessaa mit-carraafi achi jalattimmoo iddatteessuu akkayyoo dhimma ba’uun odeeffannoo guuree jira.

Haaluma kanaan, milkaayina qorannoo kanaatiif odeeffannoon kan irraa funaanaman beeksisoota taappeellaa magaalota naannoo Finfinnee jiraataniirraati.  Gamabirootiin, odeeffannoo argaman cimsuuf, Waajjira Aadaafi Turiizimii magaalaawwan kana keessa jiran  keessaa qaama dhimmichi ilaallatu namoota lamafi namoota magaalicha keessatti beeksisa taappeellaa barreessaa jiran nama lamaaf gaafannoon afaanii dhiyaateeraaf.   Kunis, muuxannoo barreessitoonni beeksisaa sun hojii sanarratti

qaban bu’uureffachuun iddatteessuu darbaa dabarsaafi iddatteessuu akkayyootti (snowball sampling and purpossive sampling) fayyadamuudhaan filataman. Iddatteessuun darbaa dabarsaa adeemsa walitti hidhatiinsa qabuun iddattoo filachuu ta’uu Kumar (2005:179) yoo ibsu “Snowball Sampling is the process of selecting a sample using a networks,” jedha. Kanumaan wal-qabsiisee, malli iddatteessuu kun waa’ee iddattoo odeeffannoo irraa guurrannuu yoo baay’inaan hinbeekne yookiin iddattoo muraasa qofa qunnamuu yoo barbaanne, kan itti fayyadamnu ta’uu ibsa. Kanaafuu, qoratichis odeef-kennitoota kana sababa hinbeekneef; akkasumas, iddattoo muraasa waan fayyadameef, gosa iddatteessuu kanattis dhimma bahee jira.

1.8. Meeshaalee Funaansa Odeeffannoo 

Meeshaaleen funaansa odeeffannoo kamiyyuu dhibbaa dhibbatti odeeffannoo sirriifi fudhatamaa argamsiisuuf ga’aa ta’e akka hinjirre Kumar (2005:119) yoo ibsu “None of the methods of data collection provides 100 percent accurate and reliable information,” jedha. Yaada kanarraa meeshaaleen odeeffannoo funaanuu kamiyyuu hanqina qabaachuu akka danda’an hubanna. Haata’u malee, qorannoo kana geggeessuuf qoratichi meeshaalee mijatoofi odeeffannoo gahaa ni’argamsiisu jedhee kan filate daawwannaafi af-gaaffiitti dhimma ba’a.

1.8.1. Daawwannaa 

Daawwannaan meeshaalee odeeffannoo jalqabaa funaanuuf oolan keessaa tokko akka ta’eefi karaa gochaa tokko ittiin daawwachuun yookiin dhaggeeffachuun odeeffannoo funaannu ta’uu Kumar (isuma) yoo ibsu “Observation is one way to collect primary data. (It) is a purposeful, systematic and selective way of watching and listening to an interaction or phenomenon as it takes place,” jedha.

Kanaafuu, meeshaa kanatti fayyadamuun qoratichi beeksisoota taappeellaa magaalaawwan Oromiyaa naannoo Finfinneetti argaman keessaa Adaamaa, Sabbataafi Amboon daawwateera. Yeroo daawwatus iddoo tokko tokkotti yaadannoo barbaachisaa ta’e qabachuudhaan; akkasumas, suuraa kaasuudhaan ragaaleen barbaachisoo ta’an qabatmaatti walitti qabamaniiru.

1.8.2. Af-gaaffii 

Af-gaaffiin namoonni lama yookiin isaa ol walitti dhufuun yaada sammuudhaa qaban tokkorratti kan waliin dubbatan ta’uu Kumar (2005:123) yoo ibsu “Any person-to-person interaction between two or more individuals with specific purpose in mind is called an interview,” jedha. Kanumaan walqabsiisee, Kothari (2010) meeshaan odeeffannoo funaanuu kun gaaffii afaaniin dhiheessuufi afaaniin deebii kennuurratti kan hundaa’eefi caalmaadhaan qorannoo gadi fageenya barbaaduuf kan oolu ta’uu ibsa.

Haaluma kanaan, qoratichi af-gaaffii caaseffamaarratti hundaa’uun gaaffilee dursa qopheeffachuudhaan, jechoota wal-fakkaataafi duraa duuba wal-fakkaataadhaan odeef-kennitootaaf dhiheessuudhaan odeeffannoo guurrateera. Kana ilaalchisee, Kumar (2005:126) haala kanaan ibsa “In a structured interview the researcher asks a pre determined set of questions, using the same wording and order of questions as specified in the interview schedule.”   

Walumaagala, meeshaan kun kan namoota dhimmichi ilaallatuuf qoratichi eenyummaafi kaayyoo ofii ibsuun odeeffannoo irraa funaannatudha. Kanaafuu, meeshaa funaansa odeeffannoo kanatti gargaaramuun qoratichi gaaffilee daanga’oofi banaa Afaan Oromootiin qopheessuun namoota beeksisa taappeellaa magaalaaawwan kana keessatti barreessuurratti bobba’an, dura bu’aawwan waajjiroolee

magaalota naannoo kanaa  keessa jiraniifi biiroolee godinaa aadaafi turizimii Oromiyaa magaalwwan kana keessa jiraniif hanga tokko raabsuun odeeffannoo waliti qabateera.

1.9. Qindeeffamaafi mala qaacceessa Ragaale 

Qorannoo kana keessatti odeeffannoon mala daawwannaafi af-gaaffiifiitiin walitti qabaman  muuxannoo qoratichaafi qorannoo mana kitaabaa bu’uureffachuun qindaa’aniiru. Haaluma kanaan; Beeksisoonni taappeellaa dogoggora qubee, caasaafi jijjiirraa Afaan Oromoo qabaniifi ragaaleen waajjiroolee mootummaa keessaa argaman  haala walitti dhiheenya qabaniin qindaa’anii qaacceeffaman.  Odeeffannoon af-gaaffiin argamanis walkeessa nyaachifamuun qaacceeffaman. Haaluma kanaan  qoratichi odeeffannoo karaalee daawwannaafi af-gaaffiidhaan argaman fakkeenyaafi ragaadhaan deeggeruun qaaccesse. Dhumarrattis odeeffannoon guuraman karaa ibsaatiin yookiin mala qulqulleeffataatiin hiika argatanii argannoo barbaachisaarra ga’anii jiru.


1.10. Xiinxalaafi Qaaccessa Odeeffannoo

  • Rakkoo Fayyadama Caasaa

Gosoota barreeffamaa keessaa tokko kan ta’e barreeffama beeksisa taappeellaa magaalota Oromiyaa guddittii naannoo Finfinnee keessatti mul’ataniiru.  Dogoggora fayyadama caasaa Afaan Oromoo keessatti kanneen hammatamuu danda’an dogoggora qubee, dogoggora dhamjechoota hirkataa akka of danda’aatti fayyadamuu, dogoggora duraa duuba jechaa hordofuu dhabuu maqaa dhahuun nidanda’ama.  Kan armaan gadii kana ilaaluun danda’ama.

Fayyadama Dogoggora Qubee

Dogoggorri qubee beeksisoota taappeellaa magaalaa Adaamaa keessatti bal’inaan mul’ata (odeeffannoo guuramanirraa hubachuun nidanda’ama). Kanneen dogoggora qubee jalatti hammataman qubee guddaafi qubee xiqqaa iddoo malee fayyadamuu, dubbachiistuu iddoo malee dheeressuu yookiin gabaabsuu, dubbifamaa bakka jabaachuu hinqabnetti jabeessuu; bakka jabaachuu qabuttimmoo laaffisuu, irrabuta iddoo malee fayyadamuu, qubee Afaan Oromoo ittiin barreessuuf madaqfameen ala fayyadamuu, hudhaa bakka barbaachisutti gargaaramuurratti hanqinni jiraachuufaadha.

Qubee Xiqqaafi Qubee Guddaa Iddoo Malee Fayyadamuu

Dogoggora qubee guddaafi qubee xiqqaa; akkasumas, dogoggora kanneen biroo dabalatee mee odeeffannoo itti aanu kana fudhannee haalaallu.

1. Waggootaann 50aaf Dandii Carra Irratii kan ture Bullchinsa lottarii Lottarii Biyoolless Hundeffama Wagga 50ffa Amajii 20, 2004 ni kabajjaa Mamiilttoota hundaaf Bagga Gamadan jadha. Birri miiniyoon shan kan badhaassisu Lottariin Waggaa 50fa Gabbarra jirraa.

Odeeffannoon olitti dhiyaate (1) kun magaalaa Adaamaa naannoo ‘Mabiraat Hayil’ jedhamuun beekamuu kan fudhatamedha. Akkuma beeksisa kanarraa hubachuun danda’amu fayyadama caasaa qubee Afaan Oromoo osoo hineegiin jechoonni dogoggoraan tajaajila akka kennan ta’anii jiru. Dogoggorri kunniin qubee guddaafi xiqqaa iddoo malee fayyadamuu, dubbachiistuu iddoo malee dheeressuufi gabaabsuu,

dubbifamaa jabeessuufi laaffisuu, dhamjechoota hirkataa akka of danda’aatti gargaaramuu, irradeebii hinbarbaachifnefaadha. Mee kanniin tokko tokkoon haalaallu.

Jechi Waggootaann jedhu caasaa jecha Afaan Oromoo eegee hinbarreeffamne. Sababnisaa, Afaan Oromoo keessatti dubbifamaan jalqabaafi dhumarratti hinjabaatu yookiin lamaafi isaa ol ta’ee hinbarreeffamu (Abarraafi warra biroo, 1995:5; Addunyaa, 2010:72) ilaaluun nidanda’ama. Akkasumas, jechuma san keessatti qubeen dubbifamaa /t/ jabaachuun, qubeen dubbachiistuu /a/ birsaga dhumaa gabaabbachuu qabdi. Sirraa’ee yoo barreeffamu Waggoottan ta’uutu irra ture. Jechi Dandii jedhus tokkoffaa qubee guddaa fayyadame. Gamabirootiin, qubeen dubbachiistuu /a/ gabaabbachuu hinqabdu. Kanaafuu, lamaanuu sirraa’uun daandii ta’uu danda’a. Jechi Carra jedhus dubbachiistuun dhumarra jirtu dheerachuun, qubeen /C/ xiqqaachuun carraa ta’uu danda’a.

Jecha Irratii jedhu keessatti qubeen dubbachiistuu jalqabaa /I/n garmalee guddattee jirti. Akkasumas, yaada duubaan jiru ‘kan ture’ yaada jedhu wajjin wal hinsimanne. Kanaafuu, maxxantuun /-tii/ haqamtee jecha duraan jiru carraa kan jedhutti maxxanuun carraarra ta’uu qaba (Askale, 1998:334). Bullchinsa kan jedhus caasaa fayyadama Afaan Oromoo kan hordofe miti. Sababnisaa, akkuma duraan tuqamuuf yaalame caasaan Afaan Oromoo dubbifamaa garaagaraa lamaafi isaa ol ijaarsa jechootaa keessatti hinayyamu (Addunyaa, 2010). Kanaafuu, qubeen dubbifamaa /l/ laafuun barreeffamuu qaba. Kanamalees, qubeen dubbachiistuu /i/ dheerachuun; akkasumas, galumsarratti hundaa’uun; qubeen dubbachiistuu /a/ dhumarra jirtu matim-mul’istuu /i/tti jijjiiramuun Bulchiinsi jedhamuutu irra jira.

Jechi lottarii jedhu xiyyeeffannaa kennuu dhabuurraa kan ka’e faayidaa tokko malee irra deebi’amee argama. Kunis, isa lammataa keessatti qubee dubbachiistuu /L/ qofti qubee guddaa ta’uun garaagara ta’an. Kanaafuu, inni jalqabaa haqamuun isa lammataa keessatti qubeen dubbifamaa /L/ akkuma jirutti ta’ee, qubeen dubbifamaa /t/ kan jabaatee jirus hafuun Lotarii jedhamee barreeffamuu danda’a. Biyoolless kan jedhu keessattis caasaa Afaan Oromootiin ala qubee dubbifamaa jabeessuufi laaffisuu argina. Jecha kana keessatti qubeen /y/ jabaachuun, qubeen /l/ ammoo laafuutu ture. Akkasumas, dhumarratti qubeen dubbachiistuu /a/ dheeraa itti dabalamuun Biyyoolessaa ta’uun sirraa’a. Hundeffama jecha jedhu keessatti qubeen /h/ guddaa ta’eetu argama. Akkasumas, qubeen dubbachiistuu /e/ gabaabbatee waan jiruuf, lamaanuu sirraa’uun hundeeffama ta’uutu irra jira. Jecha Wagga jedhu keessattis qubeen dubbachiistuu /a/ dhumarra jiru gabaabbachuu hinqabu. Kanaafuu, qubee dubbachiistuu /a/ dabalachuun jechi sun Waggaa ta’uu qaba. 50ffakan jedhu keessattis qubeen dubbachiistuu /a/ dheerachuun 50ffaa ta’uun sirrata. Amajii kan jedhus dubbifamaa /j/ jabeessuun Amajjiitti; dhamjechi /ni-/ jedhu of danda’ee kan dhaabbatu osoo hintaane jecha mirgaan jirutti maxxanuutu irra jira. Jecha kabajjaa jedhu keessatti qubeen dubbifamaa /j/ jabaatee jiru laafuun; qubeen dubbachiistuu /a/ dhumarra jirus gabaabbachuun nikabaja jedhamuun himichi tuqaan xumuramuu danda’a.

Mamiilttoota kan jedhu keessattis qubeen dubbachiistuu /a/ birsaga jalqabaa dheerachuun, qubeen dubbachiistuu /i/ birsaga lammaffaa jabaachuun; akkasumas, caasaan Afaan Oromoo dubbifamaa sadii walfaana waan hinayyamneef qubeen /t/ laafuun maamiltootajedhamuu danda’a. Bagga kan jedhu keessattis qubeen /g/ laafuu qaba. Gamadan kan jedhu barreeffamicha keessatti qubeen /m/fi /d/ laafuurraa kan ka’e tokkummaa yaadichaa dhabamsiisee jira. Sababnisaa, beeksisichi ramaddii lammaffaadhaan barreeffamaa dhufee achirratti garuu ramaddii sadaffaatti jijjiirame. Kanaafuu, tokkummaa faallessee jira waan ta’eef, qubeen /m/fi /d/ jabaatanii gammaddan jedhamuun gara ramaddii lammaffaatti deebi’uun sirrata. Jecha jadha jedhu keessattis qubeen dubbachiistuu /a/ birsaga

jalqabaarra jiru /e/tti jijjiiramuun jedha ta’uu danda’a. Kun yoo taa’es garaagarummaa loogaatti waan ilaalamuuf, dhiibbaa waan qabu miti.  Garuu, yaada barreeffamaa wajjin wal-simsiisuuf tuqaadhaan xummuramuun hafee akka itti fufiinsa agarsiisutti geeddaramuun jechaa yoo ta’e gaariidha.

Afaan Oromoo keessatti jechi qarshii jedhu bakka jecha Birri jedhuu bu’ee bal’inaan tajaajila kennaa waan jiruuf, yoo jijjiirame filatamaadha. Innumtiyyuu dogoggora waan qabuuf qubee dubbachiistuu /i/ dhumarra jiru dheeressuun birrii ta’uu qaba. Jechi miiniyoon jedhus hiika dhabeessadha. Kan jedhamuu qabu miliyoona/kitila waan ta’eef, qubeen dubbachiistuu /i/ birsaga jalqabaa gabaabbachuun, qubeen /n/ faayidaa waan hinqabneef /l/tti jijjiiramee dhumarratti qubeen /a/ dabalamuun miliyoona ta’uutu irra jira. Badhaassisu kan jedhu keessatti qubeen /b/ jalqabarra jiru xiqqaa ta’uun, qubeen /s/ laafuun badhaasisu jedhamuu danda’a. Lottariin kan jedhu bifuma duraatiin dubbifamaan /t/ laafee sirraa’uu qaba. Gabbarra jechi jedhus dogoggora addaddaa waan qabuuf, sirraa’uutu irra jira. Tokkoffaa, qubeen /g/ xiqqaachuu qaba. Lammaffaa, qubeen /b/ laafuu qaba. Akkasumas, qubeen /a/ birsaga lammaffaarra jiru dheerachuun gabaarra jedhamuun sirrata. Jirraa kan jedhu keessattis, qubeen dubbifamaa /r/ jabaachuun tokkummaa yaadichaa diigee argama. Innis, kan ramaddii lammaffaan ibsamaa ture gara ramaddii tokkoffaatti waan deebiseef, qubeen dubbifamaa /r/ laafuun; qubeen dubbachiistuu /a/ dhumarra jiru ammoo gabaabbachuun jira ta’ee sirraa’uu danda’a. Yookiin jechichi jijjiiramuun oolcheera kan jedhuun bakka bu’uu danda’a.

Walumaagala, akka filannoo tokkootti bifa itti aanuun sirraa’ee barreeffamuu danda’a yookiin bifa birootiin, qubee hundasaa guddaatti jijjiiruun; akkasumas, yaadicha irradeebi’anii qindeessuun barreessuunis nidanda’ama.

Waggoottan 50aaf daandii carraarra kan ture Bulchiinsi Lotarii Biyyoolessaa hundeeffama Waggaa 50ffaa Amajjii 20, 2004 nikabaja. Maamiltoota hundaan baga gammaddan jechaa, qarshii miliyoona shan kan badhaasisu Lotarii Waggaa 50ffaa gabaarra oolcheera.

Dogoggora Dubbachiistuu Dheeressuufi Gabaabsuu

Hanqina fayyadama afaanii keessaa tokko kan ta’e, dogoggoraan dubbachiistuu dheeressuufi gabaabsuun beeksisoota Afaan Oromoo taappeellaa magaalaa Adaamaarratti nimul’ata. Barreeffamoota Afaan Oromoo taappeellaan jiran harka caalu keessa yoo xiqqaate qubeen tokko yookiin lama bifa garaagaraatiin itti dabalamuun yookiin keessaa hir’achuun bal’inaan mul’ata (akkan argettidha). Odeeffannoon armaan gaditti argaman kunniinis kanuma nuuf mirkaneessu.

2. a. Hootela Janbar

b. Hooteela Baqqala Molla

c. Hooteelaa Karaamaraa

d. Hoteelaa Birhanee Tsahaay

e. Hootella Kooneell

f. Hoteella Miraaklli / Baga Nagaan Dhuuftaan

g. Hotelaa Yohaanaa

h. Hoteela Geexee Adamaa

Fayyadama Afaan Oromoo beeksisoota taappeellaa 2a-htti argaman keessatti hanqinoota garaagaraatu mul’ata. Kanneen keessaa tokko jechi Hoteela jedhu bifa addaddaa saddeetiin barreeffamee argamuu

isaati. Kunis, h)rra kan jiruun ala kanneen a-gtti argaman hundinuu dogoggora qabu. Kana dabalatee dogoggorri biroos bifa itti aanuun xiinxalamanii jiru.

a) Hooteela Janbar kan jedhu keessatti qubeen dubbachiistuu /o/ seeraan ala dheeratee mul’ata. Qubeen /e/ ammoo dheerachuu osoo qabuu hindheeranne. Kan barreeffamuun irra tures Hoteela Janbar(i). Dubbachiistuu /i/n qorannoo kana keessatti dhumarratti hammattuun taa’uun, dabalamuun ishee filannoo ta’uu mul’isa.

b) Hooteela Baqqala Molla kan jedhu keessattimmoo qubeen dubbachiistuu /o/ ammas dheerachuun irra hinturre. Baqqala Molla kan jedhurrattis dogoggorri qubee nimul’ata. Innis, Baqqalaa Mollaa jedhamuun dhuma maqaa lamaanirratti dubbachiistuun /a/ dheerachuun sirraa’uu qaba. Walumaagalatti, sirratee kan barreeffamuu qabu, Hoteela Baqqalaa Mollaa bifa  jedhuunidha.

c) Hooteelaa Karaamaraa kan jedhu keessattimmoo qubeen dubbachiistuu jecha Hooteelaa keessatti argaman hundi dheeratee barreeffamee argina. Kunis dogoggora. Kanaafuu, qubeen /o/ dheerachuu hinqabu. Bifuma walfakkaatuun, qubeen /a/ dhumarra jirus dheerachuu hinqabu. Sirratee yoo barreeffamu, Hoteela Karaamaraa ta’uu qaba.

d) Hoteelaa Birhanee Tsahaay kan jedhu keessattis dogoggorri nimul’ata. Dogoggorri mul’atus, jecha Hoteelaa jedhu keessatti qubeen dubbachiistuu /a/ dhumarratti argamu dheerachuu isaati. Akkasumas, Birhanee kan jedhu keessatti dubbachiistuun /a/ birsaga lammaffaarra jirutti dabalamee dheerachuun Birhaanee ta’uu danda’a. Walumaagala, kan sirraa’uu qabus Hoteela Birhaanee Tsahaay(i) kan jedhuttidha.

e) Hootella Kooneell kan jedhu keessattis jecha Hootella jedhurratti dogoggorri garaagaraa nimul’atu. Isaanis, dheerachuu qubee dubbachiistuu /o/, gabaabbachuu qubee dubbachiistuu /e/fi jabaachuu qubee dubbifamaa /l/dha. Jecha Kooneell jedhu keessatti dubbifamaan dhumarratti hinjabaatu ibsa dabalataatiif jala ilaaluun nidanda’ama. Kan ta’uu qabus, bifuma walfakkaatuun Hoteela Kooneel(i)dha.

f) Hoteella Miraaklli/ Baga Nagaan Dhuuftaan/ kan jedhu keessatti dogoggorri garaagaraa nimul’atu. Isaanis, jecha Hoteella jedhu keessatti dubbifamaan /l/ jabaachuu hinqabu. Jechi Miraaklli jedhu ammoo Miraakil(i) kan jedhutti sirraa’ee barreeffamuu danda’a. Dheerinniifi gabaabinni dubbachiistuu jijjiirama hiikaa akka fidu ni’ibsu (Abarraafi warri biroo, 1995).

Baga Nagaan Dhuuftaan kan jedhu keessatti jechi dhuuftaan jedhus kanuma nuuf mirkaneessa. Qubeen dubbachiistuu /u/fi /a/ achi keessatti faayidaan ala dheeratanii argamu. Kunimmoo ergaa darbuu barbaadame sana dhufaatii hawwachuurraa gara arrabsootti jijjiiruu nutti agarsiisa. Kanaafuu, qubeen dubbachiistuu lamaanuu gabaabbachuun dhuftan ta’uun sirrata.

g) Hotelaa Yohaanaa kan jedhu keessattimmoo qubeen /e/ jecha Hotelaa jedhu keessatti  gabaabbachuufi qubeen /a/ dheerachuun dogoggora. Kanaafuu, kan ta’uun irra jiru Hoteela Yohaanaati.

h) Hoteela Geexee Adamaa kan jedhu keessatti jechoonni Geexeefi Hoteela jedhan sirriitti barreeffamaniiru. Haata’umalee, jecha Adamaa jedhu keessatti birsagni lammaffaa waan gabaabbateef jechichi Afaan Oromoo keessatti hiikaan ala. Kanaafuu, Adaamaa kan jedhutti sirraa’uu qaba. Waliigalattis, Hoteela Geexee Adaamaa jedhamee barreeffamuu danda’a.

Gamabirootiin, qubee barreeffama Afaan Oromoo beeksisa taappeellaarraa gabaabsuun dogoggorri yommuu uumamu nimul’ata. Kana kan nuuf mirkaneessu odeeffannoo itti aanan kanadha.

3. a. Mana Bashananaa fi Kitfoo Adaa Keerood

b. Dukkana Qorichaa Dhinsaa

c. Foto fi Vidiyo Jiji

Gaaleen odeeffannoo a) keessatti Kitfoo Adaa jedhu Afaan Oromootiin dogoggora. Innis, dogoggora jijjiirraa hiikaati. Kanaaf sababa kan ta’e, qubeen dubbachiistuu /a/ birsaga jalqabaa jecha adaa jedhu keessatti gabaabbachuurraa madde. Kanaafuu, kitfoo adaa yommuu jedhu Afaan Oromootiin adaan biqiltuu birraa daraaruun abaaboon isaa nama hawwatutti beekama. Biqiltuun kunimmoo nyaata kitifoodhaaf kanoolu miti. Haata’u malee, beeksisa taappeellaa kanarratti akka waan kitifoon isaa qophaa’uutti taa’ee jira. Kan jedhamuu barbaadame aadaa waan ta’eef, kitifoo aadaa jedhamuun sirraa’uutu ture.

Odeeffannoo b) keessatti jechi dukkana jedhu waan ifa hintaanetti hiikama. Kan jedhamuu barbaadame iddoo qorichi itti gurguramu malee qorichi dukkana hinqabu. Jecha kana keessatti jijjiirama hiikaa kana kan geessise qubee dubbachiistuu /a/ birsaga lammaffaarratti argamu gabaabsuudha. Kanaafuu, dukkaana jedhamee barreeffamuun sirraa’uu danda’a.

Odeeffannoo c) keessatti fayyadamni qubee Afaan Oromoo caasaan ala. Kunis, jechi Foto jedhu kan barreeffamuu qabu dubbachiistuun /o/ iddoo lamaanuu dheerachuun Footoo ta’uu qaba ture. Haata’umalee, Afaan Oromootiin jechi suura jedhu osoo jiruu jecha afaan biroorraa waan ergifatameef isaan fayyadamuutu itti ture. Akkasumas, jecha Vidiyo jedhu keessatti qubeen /i/ jalqaba birsagaarratti argamuufi qubeen /o/ dhuma birsagaarratti argamu dheerachuutu itti ture. Kanaafuu, Viidiyoo kan jedhuun barreeffamuu qaba. Jechi Jiji jedhus Afaan Oromootiin yoo barreeffamu qubeen dubbachiistuu /i/ iddoo lamaanuu jiru dheerachuun Jiijii jedhamee barreeffamuu qaba. Walumaagala, bifa armaan gadiitiin sirraa’anii barreeffamuu danda’u.

a) Mana Bashannanaafi Kitifoo Aadaa Keerood

b) Dukkaana Qorichaa Dhinsaa

            c) Suuraafi Viidiyoo Jiijii  

4. a. Mobaayiili Guudaataa

b. Kiiliinika Olaana Adaamaa

Odeeffannoon 4ffaa kunis caasaa Afaan Oromoo kan hordofe miti. Jecha mobaayiili jedhu keessatti qubeen /i/ birsaga dhumaatti aanee jiru gabaabbachuun, kan dhumarra jirummoo dheerachuun mobaayilii jedhamee barreeffamuu danda’a. Jechi Guudaataa jedhu Afaan Oromoo keessatti haala kanaan waan hinfayyadamneef, qubeen /u/ gabaabbachuun, qubeen /d/ jabaachuun; akkasumas, qubeen /a/ birsaga dhumaatti aanee jiru gabaabbachuun Guddataa ta’uu qaba. Walumaagala, Mobaayilii Guddataa jedhamuutu irra jira.

Odeeffannoo b) yoo ilaalle jecha Kiiliinika jedhu keessatti qubeen dubbachiistuu /i/ birsaga tokkoffaafi lammaffaarratti argamu dheerachuu hinqabu. Kan ta’uun irra ture kilinikadha. Jecha Olaana jedhu keessattis qubeen dubbachiistuu /a/ dhuma birsagaarratti argamu dheerachuu qaba. Akkasumas, mallattoon hudhaa durduubee ol jedhutti aanee galuu danda’a. Haaluma kanaan, Kilinika Ol’aanaa Adaamaa jedhamuun sirratee barreeffamuu danda’a.

5. a. Kusa Mesha Barrefammaa Tesfaa

b. Kusaa Meeshalee bu’aa spoonjii Harar

c. Meeshaalla Gurgurtaa Farnichaara fii Eleektiironikssii Akiiyaa

d. Meeshaale Jijjiiraa Konkolaataa Tasiffaa

Beeksisoota afi b keessatti jechoonni Kusafi Kusaa jedhan lamaanuu Afaan Oromoo keessatti hiika hinqaban. Hiika qabaachuuf qubeen dubbachiistuu /u/fi /a/ dheerachuun Kuusaa ta’uutu irra jira. Ammas kanneen a-dtti argaman keessatti jechoonni mesha(a), meeshalee(b), meeshaalla(c)fi meeshaale(d) jedhaman hunduu dogoggora qabu. Kan a) keessatti argamu Kuusaa kan jedhu waan hedduuf kan oolu waan ta’eef, jechi mesha  galumsarratti hundaa’uun dhamjecha heddumina mul’istu dabalatee  meeshaaleetti, b), c)fi d) keessattis dogoggorri qubee hunduu sirratanii meeshaalee jedhamuu qabu ture. Odeeffannoo a) keessatti Barrefammaa kan jedhu keessatti qubeen /e/ dheerachuu, qubeen /f/ jabaachuufi qubeen /m/ laafuu qabu. Kanamalees, a) keessatti jechi Tesfaa jedhuufi d) keessatti jechi Tasiffaa jedhu lamaanuu caasaa sirrii miti. Kan ta’uu qabus Tasfaadha. Abarraafi warri biroo (1995) akka jedhanitti, caasaan Afaan Oromoo dubbifamaa gosa addaddaa (irrabuta) jalqabaafi dhumarratti waan hinayyamneef, odeeffannoo b) keessatti jechi spoonjii dogoggora. Kanaafuu, dubbachiistuun /i/ jalqabarratti dabalamuun Ispoonjii ta’uutu irra ture. Odeeffannoo c) keessatti walqabsiistuun /fii/ jedhu seeraan ala qubeen dubbachiistuu /i/ dheerachuufi ofdanda’ee dhaabbachuutu mul’ata. Kanaafuu, qubeen dubbachiistuu /i/ gabaabbachuun; akkasumas, jecha duubaan jirutti maxxanuun sirraa’uu qaba ture.

Walumaagala, dogoggora hinibsamiin kanneen biroo dabalatee akka itti aanutti barreeffamuu danda’u.

a) Kuusaa Meeshaalee Barreeffamaa Tasfaa 

b) Kuusaa Meeshaalee Bu’aa Ispoonjii Harar

c) Meeshaalee Gurgurtaa Farniicharaafi Elektirooniksii Akiiyaa

d) Meeshaalee Jijjiirraa Konkolaataa Tasfaa

6.  a) Mana Ciiree Siif


b) Maanaa Bereeduuma Maaffii

c) Manaa Gurguurtaa Gomma Fii Baatrii Hard

Akkuma odeeffannoo beeksisoota taappeellaa a), b)fi c)rraa hubannu jechoonni mana(a), maanaa(b)fi manaa(c) keessatti argaman iddoo walfakkaataatti argamaniyyuu bifa tokkoon barreeffamanii hinmul’atan. Kan a)rratti barreeffame sirriidha.  Jechi b) keessatti maanaa jedhu fayyadama Afaan Oromoo keessatti hiika dhabeessadha. Jechi manaa jedhu c)rratti argamu akka raawwatamaatti hiika qabaatuyyuu iddoo amma jirutti sirrii miti. Kanaafuu, kanneen b)fi c)rratti barreeffaman bifa isa a)rra jiruutiin barreeffamuun sirraa’a. Jechi a) keessatti Ciiree jedhus sirrii miti. Dubbachiistuun /i/ gabaabbachuun Ciree ta’uu danda’a. Bereeduuma kan jedhu b) keessatti kan argamus Afaan Oromoo keessatti bifa kanaan tajaajila waan hinkennineef bareedina kan jedhuun yoo barreeffame yookiin miidhagina kan jedhuun yoo taa’e gaarii ta’a. Maaffii kan jedhu keessattis /f/n laafuun sirrata. Jecha gurguurtaa jedhu c) keessattimmoo dubbachiistuun /u/ birsaga lammaffaarraa gabaabbachuu sirrata. Gomma kan jedhu keessatti dubbachiistuun /a/ dheerachuufi walqabsiistuun /fi/ akkuma duratti 5c) jalatti ibsameen sirraa’uu danda’a. Hard kan jedhus haaluma duraan ibsameen qubee dubbachiistuu /i/ dhumarratti dabalachuun; akkasumas, dubbachiistuun /a/ dheerachuun Haardi ta’uutu irra ture.

Dogoggora Dubbifamaa Jabeessuufi Laaffisuu 

Odeeffannoo tokko tokko keessatti kanaan dura Afaan Oromoo keessatti haala hinbaratamneen qubeen iddoo malee jabaatanii mul’atu. Mee kanneen armaan gadii haalaallu.


7. a) Istteshiinaari haarg


b) Wirttu Barraadiinna Rroom

c) Mana Nyaataa Biqilttuu

Tolemariam (2011:24) dubbifamtoota jabeessuu ilaalchisee akkana jedha. “Afaan Oromoo keessatti dubbifamtoonni lamaa ol ta’anii walitti aananii dhufuu nidanda’u yoo gosa tokko ta’an.” Yaada isaa kanaaf fakkeenya yoo kennu jecha cabse jedhu cabsse jennee barreessuu akka dandeenyu dhiheessa. Odeffannoo armaan olitti argaman keessatti Istteshiinaari (a), Wirttu (b)fi Biqilttu (c) kanneen jedhan bifa wal-fakkaatuun fayyadamanii jiru. Akka qoratichaatti haala kanaan fayyadamuun tokkoffaa, seera qindeeffama dhamsagoota Afaan Oromoo keessatti kan baratame miti. Fakkeenyaaf, kanaan dura barreeffamoota adda addaa Afaan Oromootiin maxxanfaman- kitaaba barataa, barruulee, asoosama, gaazexaafi wkf keessattis akkanatti fayyadamaa hinturre; hinjiranis. Lammaffaa, caasaan birsaga Afaan Oromoo kana waanhinkeessumsiisneef fudhatama waan qabu hinfakkaatu. Akkasumas, gama hiikaatiin yoo ilaalle qubeen dabalamuun ala hiika jechaarratti jijjiirama tokkollee hingeessisu. Kanaafuu, haaluma kanaan dura baratameen barreeffamuu wayya. Kunis, a) Isteeshinarii, b) Wirtuufi c) Biqiltuu jedhamuun tajaajila yoo kennan gaarii ta’a. Haata’u malee, jechi Isteeshinarii jedhu Afaan Oromootiin meeshaalee barreeffamaatiin waan beekamuuf, isaan bakka bu’uutu ture. Akkasumas, jechi wirtuu jedhu galumsarratti fayyadama sirrii waan hintaaneef, gola jedhamee sirraa’uu danda’a. Jechi haarg jedhu a) keessatti kan argamu maqaa waan ta’eef, qubeen /h/ guddaa ta’uu qaba. Dhumarratti dubbifamaan gosti addaddaa lamaafi isaa ol Afaan Oromoo keessatti waan hinayyamamneef  Haarag(i) jedhamuun sirraa’uu danda’u (Abarraafi warra biroo, 1995).

Gamabirootiin, Barraadiinna kan jedhu Afaan Oromoo keessatti hiika waan hinqabneef, qubeen /r/ laafuun, qubeen dubbachiistuu birsaga lammaffaa /a/, gara /e/tti jijjiiramuun, qubeen /i/ gabaabbachuun; akkasumas, qubeen dubbifamaa /n/ laafuun, dubbachiistuun /a/ dhumarra jirtu galumsarratti hundaa’uun dheeratee Bareedinaa ta’uun sirrata. Akkuma duratti ibsamuuf yaalame caasaan Afaan Oromoo dubbifamaa lama jalqabaafi dhumarratti waan hinayyamneef Rroom kan jedhus dogoggora. Hindubbifamus; hiikas hinqabu. Kanaafuu, qubeen dubbifamaa /r/n tokko haqamuun Room ta’uutu sirriida.

Walumaagalatti, gama qubee ilaallatuun sirraa’anii kan barreeffamuu qaban akka itti aanuttidha.

  1. Isteeshinarii Haarag(i)/ Meeshaalee Barreeffamaa Haaragi
  2. Wirtuu Bareedinaa Room(i)

c.  Mana Nyaataa Biqiltuu


Fayyadama Afaan Oromoo keessatti dubbifamaa iddoo malee jabeessuun hiika jechaarratti jijjiirama fiduu akka danda’u ni’ibsu (Abarraafi warra biroo, 1995:27). Haluma kanaan, mee odeeffannoo armaan gadii haalaallu.

8. Baankii Intarnaashinaalii Bunna Dammee Adaama


Akkuma beeksisa kanarraa hubachuun danda’amu jechi Bunnafi Dammee jedhan beeksisa kana keessatti fayyadama sirrii waan hintaaneef, hiika yaadichaa jijjiiranii jiru. Bunna kan jedhu qubeen dubbifamaa /n/ waan jabaateef hiika waan tokko butuutti geeddare. Dammee kan jedhus sababa qubeen /m/ jabaateef waan ibsuu barbaadame dhiisee maqaa namaatti jijjiiramee mul’ata. Kanaafuu, inni jalqabaa Bunaa (Afaan Oromootiin) yookiin Bunnaa (Afaan Amaaraatiin) jechuun qubeen dubbachiistuu

/a/s galumsarratti hundaa’uun jecha dura jiru waan ibsuuf itti dabalamee, inni itti aanus Damee jedhamee barreeffamuu qaba. Gamabirootiin, Adaama kan jedhus, akkuma duraan ibsame qubeen /a/ dhumarra jiru dheerachuun Adaamaa ta’uutu irra ture. Walumaagala, Baankii Intarnaashinaalii Bunaa Damee Adaamaa jedhamuun sirrata.

9. a) Faxirraa Fii cirree


b) Kaafiteeriyyhaa Naahoom

c) Mana Fonnii Keeri Yihuun

d) Mana Barrediina B.K

Beeksisa a) keessatti jechi Faxirraa jedhamee barreeffame jecha Afaan Arabaati (odeeffannoo namaa). Akki itti barreeffamuu qabu dubbachiistuun /i/ dheerachuun, dubbifamaan /r/ laafuun Faxiiraa ta’a. Walqabsiistuu /fii/ ilaalchisee 5cjalatti ibsi kennamee jira. Jechi cirree jedhus dogoggoradha. Dogoggorri mul’atus jijjiirama hiikaati. Kan jedhamuu barbaadame gosa nyaata ganama nyaatamu ta’ee osoo jiruu, qubeen /r/ jabaachuu isaatiin gara waan tokko baay’atanii ciruutti yookiin haamuutti jijjiire. Kanaafuu, ciree kan jedhutti sirraa’uutu ture. Jechi kunis hiika lama qaba. Tokko, hiika namni ramaddii tokkoffaa gocha ciruu raawwatu yoo bakka bu’u; inni lammataa, nyaata ganamaa san bakka bu’a. Ta’us galumsarraa waan hubatamuuf kun dhiibbaa waan qabu miti.

Odeeffannoo b) keessatti jechi Kaafiteeriyyhaa jedhu hanqina fayyadama qubeewwanii qaba. Kunis, qubee dubbifamaa /f/fi /t/ gidduu irrabuta ta’ee osoo jiruu qubeen dubbachiistuu /i/ dabalamuu, qubeen dubbifamaa /y/ jabaachuufi qubeen /h/ dabalamuudha. Kanaafuu, kunniin sirraa’uun Kaafteeriyaa jedhamuutu irra ture.

Odeeffannoo c) keessatti jechi Fonnii jedhu Afaan Oromoo keessatti hiika dhabeessadha. Sababnisaa, namni Afaan Oromoo beeku kamiyyuu akkanatti waan hinfayyadamneefidha. Kanaafuu, qubeen dubbachiistuu /o/ dheerachuun, dubbifamaan /n/ tokko haqamuun laafee galumsarratti hundaa’uun dhumarrattis qubeen dubbachiistuu /i/ dheeratee Foonii ta’uutu irra ture.

Odeeffannoo d) keessattis, barrediina jechi jedhu waan jedhamuu barbaadameen ala. Sababnisaa tokkoffaa, qubee dubbifamaan /r/ jabaachuu hinqabu. Lammaffaa, qubeen dubbachiistuu /e/ gabaabbachuu hinqabu. Sadaffaa, qubeen dubbachiistuu /i/ dheerachuu hinqabu. Akkasumas, dhumarratti qubeen /a/ galumsarratti hundaa’uun gabaabbachuu hinqabu. Kun kan ta’uuf, beeksisa kana keessatti manichi tajaajila bareedinaatiif ooluu ibsuu barbaadameeti malee, bakka namni B.K jedhamu itti bareedu waan hintaaneefidha.

Kanaafuu, kan sirraa’uu qabu akka itti aanuttidha.

a. Faxiiraafi Ciree

b. Kaafteeriyaa Naahoom(i)

c. Mana Foonii Keeri Yihuun(i)

d. Mana Bareedinaa B.K


Yeroo tokko tokko caasaa Afaan Oromootiin ala dubbifamaa gosa lama walitti aansanii jabeessuunis beeksisoota taappeellaa magaalaa Adaamaa keessatti nimul’ata. Akka fakkeenyaatti odeeffannoo itti aanu haalaallu.

10. Hojii Beekkssisaa


Akkuma odeeffannoo olii kanarraa hubachuun danda’amu jecha Beekkssisaa jedhu keessatti qubeen dubbachiistuu /k/fi /s/ faayidaan ala jabaatanii mul’atu. Afaan Oromoo keessatti fayyadamni yookiin

caasaan akkasii hinjiru. Kanaafuu, akkanattis hindubbatamu; hinbarreeffamus. Kun gama tokkoon sirrummaa deebii odeef-kennitootaa mirkaneessa. Kunis, qoratichi akka af-gaaffii barreessitoota beeksisaatiif qopheessee dhiheesseefirraa deebii argatetti baay’een isaanii Afaan Oromoo kan hinbaranne ta’uudha.Gabaabumatti, beekumsa dhabuu caasaa Afaan Oromoo barreessitoota beeksisaa taappeellaa magaalaa Adaamaa nuuf mirkaneessa. Odeeffannichis, Hojii Beeksisaa kan jedhuun sirraa’uu qaba.

Fayyadama Dogoggora Irrabuta Ilaallatu

Afaan Oromoo keessatti cimdoominni dhamsagoota lamaa jalqabaafi dhumarratti hinhojjetu. Akka seera walfaanommii Afaan Oromootti dubbifamaan tokkoo ol jalqabaafi dhumarratti waliin argamuu hindanda’ani (Addunyaa, 2012:72). Haata’uyyuumalee, beeksisoota taappeellaa naannoo  magaalaa Finfinnee keessatti caasaan fayyadama Afaan Oromoo kun cabee yoo mul’atu argina.

Odeeffannoon gaditti argamanis kanuma nuuf mirkaneessu.

11.   a) Klabii Graandee Sitii

b) Truu Koossmootikss

c) Treedingii Beelam

d) Hoteela Fraank

e) Freesh Juusii Yitam

f) Mana pulii Fkee

g) Mobaayilii Bluu Priintii

Akkuma odeeffannoo oliirraa hubachuun danda’amu jechoonni a) keessatti Klabiifi Graandee, b) Truufi Koossmootikss, c) Treedingii, d) Fraank, e) Freesh, f) Fkee, g) Bluufi Priintii jedhan hundi caasaa Afaan Oromoorraa maqanii kan argamanidha. Hanqinni mul’atus kan irrabutaati. Kunis, jalqabaafi dhuma jechaarratti dubbifamaan gosti garaagaraa akka walhinfaanne hubannaa dhabuun kan fayyadamanidha (Abarraafi warra biroo, 1995). Akkuma jirutti caasaa Afaan Ingilizii Afaan Oromootiif oolchuun yookiin fayyadamuun kan hindanda’amne ta’uu hubannoo dhabuun akka jirus nuhubachiisa.

Kanaafuu, jechoonni kunniin qubee dubbachiistuu /i/ gidduu seensuun a) Kilabii Giraandeetti sirraa’uu danda’u. Truu (b) kan jedhu dogoggora qubee Afaan Oromoo wallaaluus nutti mul’isa. Kunis, qubeen /t/ qubee /x/ bakka bu’uu dhabuudha. Kanaafuu, qubeen /t/s jijjiiramuun qubeen dubbachiistuu /i/ gidduu seentee Xiruu ta’uun sirraa’a. Achuma keessatti koossmootikss kan jedhus iddoo lamaanittuu qubeen /s/ jabaatee argamu laafaa ta’uun, dhumarratti qubee /i/ dheeraa dabalatee Kosmootiksii ta’uun sirrata. Kan c)rra jirus Tireedingii ta’uun qubeen dubbachiistuu /i/ gidduu seenee sirrata. Odeeffannoon d)rraa Firaanki, qubeen /i/ dubbifamaa /f/fi /r/ gidduu seenuun; akkasumas, dhumarrattis dabalamuun sirraa’a. Kanamalees, e)n Fireesh, f)n Fiqee ta’uun qubeen /k/ gara /q/tti  jijjiiramuun, dubbachiistuun /i/s ammoo qubee dubbifamaa /f/fi /q/ gidduu seenuun sirraa’uutu irra ture. Gamabirootiin, kan /g/ keessaa Biluufi Piriintii ta’uun lamaanuu qubee dubbachiistuu /i/ dubbifamtoota jalqabaarratti aanee seenuun sirrata.

Walumaagalatti, bifa armaan gadiitiin sirraa’anii barreeffamuu danda’u.

a) Kilabii Giraandee Siitii

b) Kosmootiksii Xiruu

c) Tireediingii Beelam(i)

d) Hoteela Firaanki

e) Fireesh Juusii Yitaam(i)

f) Mana Puulii Fiqee

g) Mobaayilii Biluu Piriintii


Dubbifamaa Lama Jalqabaafi Dhuma Jechaarratti Fayyadamuu

12.   a) Maaya Turssiisaa Daaimmann

b) Kiliniika NiwYoork

c) Gast Haawusii Aalfaa

d) Hoteela Galf Filaawar Inttarnaashinaal Adaamaa

Odeeffannoo oliirraa akkuma hubatamu a) keessatti jechi Turssiisaa jedhu Tursiisa jedhamee sirraa’uu qaba ture. Daaimmann kan jedhu keessatti garuu dogoggora hudhaatti fayyadamuu dhabuufi dubbifamaa /n/ dhumarratti jabeessuutu mul’ata. Inni jalqabaa mata-duree dogoggora fayyadama hudhaa ilaallatu jalatti ibsamee jira. Inni lammataas haaluma xiinxala odeeffannoo tokko (1) jalatti ibsameen qubeen dubbifamaa dhumarra jiru laafuun Daa’imman kan jedhutti sirraa’uutu irra ture.

Odeeffannoo b) NiwYoork kan jedhu keessatti hanqinni jiru dubbachiistuu /u/ qubee /w/tti aanee dhufuu dhabuufi dhumarratti qubeen dubbifamaa addaddaa waan walfaananiif qubee dubbachiistuu /i/ dabalachuu dhabuudha. Yommuu sirraa’ee barreeffamus, Niwu Yoorki ta’a.

Odeeffannoo c) keessatti Gast kan jedhuufi d) keessatti Galf kan jedhu dhumarratti ammas qubee dubbifamaa lamaan waan xummuramaniif Afaan Oromoo keessatti fayyadama caasaa sirrii miti. Kanaafuu, dhumarratti qubee dubbachiistuu /i/ dabalachuun Gastifi Galfi jedhamuun sirraa’uu danda’u.

Walumaagalatti, dogoggora gosa biroo achi keessatti mul’atan dabalatee akkanatti sirraa’anii barreeffamuutu irra ture.

a. Tursiisa Daa’immanii Maayaa

b. Kilinika Niwu Yoorki

c. Gasti Haawusii Aalfaa 

d. Hoteela Galfi Filaawar Intarnaashinaal Adaamaa

13.   a) Footoo Stuudiyoo Tizii

b) Footoo Stuudiyoo Amraani

c) Studiyoo Suuraa Waligalaa Taayim

d) Maarketii Starii

e) Akaadaamii Deey Staar

Odeeffannoo dhiyaatanirraa hubachuun akkuma danda’amu dogoggorri fayyadama caasaa Afaan Oromoo nimul’atu. Isaanis, a), b)fi c) keessatti jecha Stuudiyoo jedhuufi d)fi e) keessatti jecha Stariifi Staar jedhanirrattidha. Gabaabumatti, dogoggorri kunniin ammas caasaa Afaan Ingilizii hordofuudhaan dogoggora uumame ta’uu hubachuun nidanda’ama. Kanaafuu, hunda isaaniirrattuu qubee dubbachiistuu

/i/ jalqaba jechoota kanaarratti dabaluudhaan gara caasaa Afaan Oromootti deebisuun barbaachisaadha. Kunis, a), b)fi c) keessatti Istuudiyoo, d)fi e keessatti Istaar(i) jedhamanii sirraa’uu qabu. Dogoggora keessatti mul’atan kanneen biroo dabalatee haala itti aanuun barreeffamuu danda’u.

a. Istuudiyoo Suuraa Tizzii

b. Istuudiyoo Suuraa Amraan(i)

c. Istuudiyoo Ogummaa Suuraa Taayim(i)

d. Maarketii Istaar(i)

e. Akkaadaamii Deey Istaar(i)

Fayyadama Dogoggora Qubee Afaan Oromoo Addaan Baasuu Dhabuun Uumaman 

Qubeen afaan tokko keessatti fayyadu afaan biroo keessatti akkuma jiruun fayyaduu dhiisuu danda’a. Fakkeenyaaf, qubeewwan Laatinii Afaan Ingilizii keessatti tajaajila kennan Afaan Oromoo keessatti bifuma walfakkaatuun tajaajila kennaa hinjiran. Qubeewwan tokko tokkorratti bifa Afaan Oromootiif mijatuun madaqfamanii faayidaa kennaa jiru. Kanniin keessaa fakkeenyaaf, sagalee hudhaa (’) Afaan Oromootti dabaluu, jijjiiramni sagaleessuu qubeewwan /c/, /q/fi /x/irratti mul’achuu; akkasumas, qubeewwan dachaa /ch/, /dh/, /ny/, /sh/fi /ph/faa fayyadamuudha. Kanumaan walqabatee, bakka barbaachisutti dubbachiisaa dheeressuufi dubbifamaa jabeessuu maqaa dha’uun nidanda’ama.

Haata’umalee, beeksisoota taappeellaa tokko tokko keessatti qubeen dubbifamaa Afaan Oromoo /c/ sagalee kamiin akka bakka bu’u hubachuu dhabuudhaan akkuma caasaa Afaan Ingilizii keessatti tajaajila kennutti fayyadamuun dogoggorri yeroo uumamu nimul’ata. Kanas, odeeffannoo itti aanurraa hubachuu dandeenya.

14. a) Caafee Entarneetii Fah

b) Caaffee Fi Restooraantii Sodaree

c) Castlee Kaaffee Fi Reestoraantii

d) Wirtuu lenjii Compiiteraa

e) Mana Maxansa Fi Computera Yes Imx

f) Hojii Maxansa Kiiyaa-Co

g) Mana Suuraa Cilic

Akkuma beeksisoota dhiyaatan kanarraa hubachuun danda’amu a) Caafeefi b) Caaffee, c) Castleefi, d)fi e) Compiiteraafi Computera duraa duubaan, f) Co, g) Cilic jedhamanii Afaan Oromoo keessatti ergaa dabarsuu haala hindandeenyeen barreeffamanii argamu. Jechoota kanniin hunda keessatti qubeen dubbifamaa /c/ gara /k/tti jijjiiramuun caasaa Afaan Oromoo hordofuun barbaachisaadha. Kunis, a)fi b) Kaaffee, qubeen /f/s a) keessatti jabaachuun, c) Castlee kan jedhu qubeen /c/ gara /k/tti; akkasumas, dubbifamaa gosti addaddaa sadii walfaana jecha gidduutti waan argamaniif, dubbachiistuu /i/ gidduutti dabaluun Kastiliitti, d)fi e) Kompiitara yookiin Kompuutara qubeen /c/ gara /k/tti jijjiiramuun, f) keessatti  Koo, g) keessatti Kiliiki jechuun hundisaaniiyyuu Afaan Oromoo keessatti hiika akka qabaatan gochuun nidanda’ama.

Walumaagalatti, dogoggora biroo dabalatee bifa armaan gadiitiin sirraa’uutu irra ture.

a. Kaaffee Intarneetii Fah

b. Kaaffeefi Restooraantii Soodaree

c. Kaaffeefi Restooraantii Kastil(i)

d. Wirtuu Leenjii Kompiitaraa

e. Mana Maxxansaafi Kompiitaraa Yees IMX

f. Hojii Maxxansaa Kiyyaa-Koo

g. Mana Suuraa Kiliik(i)

Haaluma walfakkaatuun, beeksisoota taappeellaa magaalaa Adaamaa keessatti fayyadama qubee dubbifamaa /g/fi /j/ addaan baasuu dhabuun dogoggoruunis nimul’ata.

15. a) Dhaabbata Leengii Miidhaginaa Saaraa

b) Wiirtuu Leengii Teekaandoo Intarnaashinaal Abbaba

Akkuma olitti ibsamuuf yaalame odeeffannoo kanniin keessattimmoo qubee dubbifamaa /g/ Afaan Oromoo keessatti fayyadama qubee /j/ waliin addaan baasuu dhabuutu mul’ata. Kunis, a)fi b) keessatti jechi leengii jedhu Afaan Oromoo keessa waan hinjirreef, hiika dhabeessadha. Kanaaf sababa kan ta’e, qubee dubbifamaa /g/dha. Kanaafuu, qubeen /g/ gara /j/tti jijjiiramee leenjii jedhamuun sirraa’uu danda’a.

Haaluma walfakkaatuun, beeksisoota taappeellaa tokko tokko keessatti qubeen /x/ Afaan Oromoo keessatti sagalee kam akka bakka bu’u hubannoo dhabuudhaan dogoggorri yoo uumamu argina.

16.   a) Hoteela Exsikutiv

b) Mana Puulii Aleex

c) Expiressii Qaraan Qarshii Dabarsuu Damee Adaama

Akkuma olitti tuqamuuf yaalame jechoonni odeeffannoo armaan olii keessatti a) Exsikutiv b) Aleex, c) Expiressii jedhaman jechoota afaan birooti. Afaan Oromoo keessatti ergaa tokkollee dabarsuu hindanda’an. Sababnisaa, jechoonni kunniin kan afaan biroo ta’uurra darbanii fayyadamni qubee /x/ jechoota kanniin keessatti sirrii waan hintaaneefidha. Kanaafuu, haaluma afaan biroo keessatti beekamaniin ergaa akka qabaatan gochuun barbaachisaadha. Kunis, qubee /x/ gara /k/tti jijjiiruun (a) Eksikutiivi jedhamuutu irra ture. Odeeffannoo Aleex(b)fi Expiressii(c) jedhan keessattis, qubee /x/ gara /k/tti jijjiiruun; akkasumas, dhamjecha /-si/ dhuma jecha b)tti dabaluun Aleeksi, kan c) keessattis gidduutti dabaluun  Eksipireesii jedhamanii sirraa’uu danda’u. Jecha Eksipireesii jedhu keessatti qubeen /e/ dabalamuufi qubeen /s/ haqamuu ilaalchisee duratti waa’ee dheeraafi gabaabaa; akkasumas, jabaafi laafaa jalatti waan ilaalleef as jalatti kan sirrii ta’e qofatu kaa’amee darbe.

Odeeffannoo armaan gadii keessattimmoo fayyadama qubee Afaan Oromoo /y/fi /u/ addaan baasuu dhabuurraa dogoggorri yeroo uumamu argina.

17. a) Paastariifi Fudii Uniik

b) Omisha Gasiiy Universalii

c) Uniiveersaal Isteeshinarii

Odeeffannoo kanniin keessatti jechoonni Uniik(a), Universalii(b), Uniiveersaal(c) jedhaman fayyadama Afaan Oromoo keessatti dogoggora. Dogoggorichis, jalqaba jechoota kanaatti qubee /u/ fayyadamuurraa madde. Kanaafuu, qubee /y/ jalqaba jechoota kanaatti fayyadamuun sirraa’uu danda’u. Gara caasaa Afaan Oromootti deebi’anii yoo barreeffaman a) Yuunik(i), b)fi c) Yuunivarsaal(i) ta’uutu irra ture.

Walumaagala, dogoggorra odeeffannoo kana keessatti mul’atan kanneen biroo dabalatee bifa armaan gadiitiin sirraa’uu danda’u.

a. Paastariifi Fuuddii Yuunik(i)

b. Omisha Gaasii Yuunivarsaal(i)

c. Isteeshinarii Yuunivarsaal(i)/ Meeshaalee Barreeffamaa Yuunivarsaali

Odeeffannoo armaan gadii keessattimmoo qubee dachaa Afaan Oromoo keessatti ergisaan fayyadu dogoggoraan fayyadamuutu mul’ata.

18.   a) Mana Barumsaa Vizhiin Lakk.2

b) Kiingdoom Viizhinii Internaashinalii

Akkuma olitti tuqamuuf yaalame qubeen /zy/ Afaan Oromoo keessatti qubeewwan lamarraa yookiin /z/fi /y/rraa walitti dhufuun akka qubee tokkootti tajaajila kenniti. Haata’umalee, odeeffannoo olii keessatti qubee /z/fi /h/ walitti fiduun /zh/ godhanii kan kanaan dura Afaan Oromoo keessatti hinbeekamne fayyadamuu argina. Kanaafuu, qubeen /h/ qubee dachaa /zh/ a)fi b) keessatti jecha Vizhiinfi Viizhinii jedhaman keessatti argamu qubee /zy/tti geeddaramee Viizyinii ta’uun sirraa’a. Sababnisaa, qubeen kun barreeffama Afaan Oromoo keessatti /zy/dhaan beekama malee, /zh/dhaan miti (Askale, 1998:323).

Fayyadama Hudhaarratti Hanqinoota Mul’atan

Hudhaan (’) qubee Afaan Oromoo keessaa akka dubbifamaa tokkootti kan ilaalamu ta’uu nimirkaneessu (Askale, 1998; Abarraa, 1995; Addunyaa, 2010). Kanumaan walqabsiisuun, hudhaan Afaan Oromoo keessatti iddoo garaagaraatti tajaajilaaf kan ooluu danda’u ta’uu lafa kaa’u. Kanniin keessaa dubbachiistuu gosti tokko lamaa ol ta’anii yoo walitti aananii dhufan, dubbachiistuu gosa addaddaa gidduufi dubbifamaafi dubbachiistuu gidduu galuun tajaajila. Gabaabumatti, bakka hafuurri sombaa bahu qoonqoorratti addaan citu galuun tajaajila kenna. Haata’umalee, odeeffannoo armaan gadii keessatti fayyadamni hudhaa yeroo dhabamu argina.

19.   a) Maaya Turssiisaa Daaimmann

b) Aimroo Ginddugaleessa Bashanana fi Gabaa

c) Gurupii Biiznasii Iquaatoriiyaal

d) Deddebisaa Feumsaa Fiqiruu Gaaradaw

Odeeffannoo a-d jiran keessaa Daaimmann, Aimroo, Iquaatoriyaaliifi feumsaa kanneen jedhan keessatti hanqinni dubbachiistuu gosa addaddaa gidduutti hudhaa fayyadamuu nimul’ata. Kanaafuu, kan jalqabaa Daa’immanii kan jedhutti, kan lammataa A’imiroo yookiin Ayimiroo kan jedhutti, sadaffaan Ikkuwaatooriyaal(i) yookiin Ikku’aatooriyaal(i); akkasumas, afraffaan Fe’umsaa kan jedhutti; walumaagala, dogoggora caasaa kanneen biroo achi keessatti argaman fakkeenyaaf, duraaduuba jechootaa dabalatee bifa gadiitiin sirraa’uu danda’u.

a. Tursiisa Daa’immanii Maayaa

b. Wirtuu Bashannanaafi Gabaa Ayimiroo

c. Biizinasi Giruuppii Ikkuwaatooriyaal(i)

d. Deddeebisaa Fe’umsaa Fiqiruu Gaarradaawu

Dogoggora Fayyadama Jechaa

Beeksisoota taappeellaa magaalota naannoo Finfinnee keessatti akkuma rakkoo caasaa jalatti dogoggorri qubee bifa garaa garaatiin mul’atu rakkoo fayyadma jechaa jalattis dogoggorri addaddaa ni’argamu. Rakkoo fayyadama jechaatti kanneen ilaalaman walqabsiistuu ‘fi’ akka ofdanda’aatti fayyadamuu, duraaduuba jechaa eeguu dhabuufi irradeebii hinbarbaachifne maqaa dhahuun nidanda’ama. Mee kanneen haala itti aanuun haalaallu.

ü Walqabsiistuu ‘fi’ Akka Ofdanda’aatti Fayyadamuu

Akkuma mata-duree rakkoo daangaa jechootaa jalatti ibsame walqabsiistuun ‘fi’ ulaagaalee hiikaa, caasaafi xinsagaa waan hinguunneef, kophaa dhaabbattee barreeffamuu hindandeessu (Askale, 1998:335). Haata’umalee, odeeffannoo gadii keessatti walqabsiistuun kun kophaa ofdandeessee yoo dhaabbattu argina. Odeeffannoo gadii keessatti qofa osoo hintaane kanneen duraan ibsi itti kennamee darbe tokko tokko keessattis dogoggorri kun ni’argama.

20. a) Dhaabbata Raadiyoo Fi TV Oromiyaa

b) Waajjiraa Aadaa Fi Tuurizimii Godina Shawaa Bahaa

c) Kolleejjii Barnoota Fi Leenjii Teekinikaa Fi Ogummaa Adaamaa

Walumaagalatti, akkuma Askale (ishuma) ibsitu walqabsiistuun ‘fi’ ulaagaalee ibsamanirratti hundaa’uun kophaa dhaabbachuun sirrii waan hintaaneef, jecha duubaan jirutti maxxanee barreeffamuu qaba. Haaluma kanaan, dogoggora kanneen biroo dabalatee akkanatti sirraa’uu danda’u.

a. Dhaabbata Raadiyoofi TV Oromiyaa

b. Waajjira Aadaafi Tuurizimii Godina Shawaa Bahaa

c. Kolleejjii Barnootaafi Leenjii Teekinikaafi Ogummaa Adaamaa

ü Hanqina Fayyadama Duraaduuba Jechaa

Dogoggora beeksisoota taappeellaa magaalaa Adaamaa keessatti mul’atan keessaa tokko duraa duuba jechootaadha. Jechoota  bakka isaanii malee galchuun dogoggoraaf qabata akka ta’e ibsa (Addunyaa, 2010). Akkasumas, duraaduubni jechootaa afaan addaddaa keessatti akkaataa tajaajila kennuun ilaalamuu qaba (Crystal, 1997). Haata’umalee, odeeffannoo gadii keessatti duraa duubni jechootaa caasaa gaalee Afaan Oromoo yoo faallessan argina.

21. a) Liyuu Hojii Bu’aa Ananeii

b) Mana Hoteela Fi Fooni Yordaanos

c) Abbaay Baankii W.A Damee Adamaa

d) Dashen Baankii Naannoo Naazreet Araadaa

e) Kuusaa Mana Kitaaba Meeggaa Damee Adaamaa

f) Siinaa Wirtuu Tursiisaa fi Kunuunsa Daa’immanii

g) Dame Kaaba Waldaa Amantaa Kiristaana Hawariyatii

h) Shawa Warshaa Daaboo Fi Daakuu Waldaa Dhuunfaa I/G Isaa kan Murtaa’e

Odeeffannoo a) keessatti kan ibsamuu barbaade waa’ee jecha Liyuu jedhamee osoo hintaane, hojii bu’aa aannaniiti. Kanaafuu, Hojii Bu’aa Aannanii Liyyuu ta’uun jechi Liyyuu jedhu dhumarra oolee barreeffamuu danda’a.

Odeeffannoo b) keessatti mana kan jedhu hoteela kan jedhu wajjin dhaabbatee waan buusu hinqabu. Akkanumatti Mana Qorichaa, Mana Foonii, Mana Barumsaafi wkf wajjin walfakkeessanii ilaaluun fayyadamani. Afaan Oromoo keessatti Mana Hospitaalaa, Mana Hoteelaa, Mana Kilinikaafi wkf jechuun hinbarbaachisu. Jechootuma Hospitaala, Hoteela, Kilinika jedhaman qofaatu gahaadha. Kanaafuu, mana kan jedhu jecha foonii jedhu wajjin tokko ta’ee osoo barreeffamee sirrii ta’a. Kunis, bifa lamaan sirraa’uu danda’a. Inni jalqabaa, jecha foonii jedhu gara jecha mana jedhuutti dabarsuun Mana Fooniifi Hoteela Yordaanos jechuun; inni lammataa, jecha Mana jedhu gara jecha foonii jedhutti dabarsuun Hoteelaafi Mana Foonii Yordaanos kanneen jedhan ta’u.

Odeeffannoo c)fi d) keessatti dhimmichi kan xiyyeeffatu Baankiirratti malee Abbaayiifi Dashenirratti miti. Kanaafuu, fayyadama caasaa Afaan Oromoo keessatti maqaan ibsa maqaa dursee dhufuu waan qabuuf, maqaan Baankii jedhu Abbaayiifi Dashen dursuun, Baankii Abbaay W.A Damee Adaamaa; akkasumas, Baankii Daashen Naannoo Araadaa Naazreet ta’uun sirrata.

Odeeffannoo e) keessatti jechi kuusaa jedhu dura dhufuun mana kan jedhu itti aanee kuusaa mana jedhamuun ammas fayyadama caasaa Afaan Oromoorraa maqee jira. Kanaafuu, bakka waljijjiiruun Mankuusa Kitaaba Meeggaa Damee Adaamaa jedhamee sirraa’uu danda’a.

Odeeffannoo f) keessatti jechi Siinaa jedhu ibsa dabalataadha. Kanaafuu, kan beeksifamuu barbaadame Wirtuu Tursiisaafi Kunuunsa Daa’immanii kan jedhu waan ta’eef, jechi Siinaa jedhu dhumarra dhufee Wirtuu Tursiisaafi Kunuunsa Daa’immanii Siinaa kan jedhutti sirraa’uu danda’a.

Odeeffannoo g) keessattis dogoggorri duraa duuba jechootaa nimul’ata. Kunis, kan ibsamuu barbaadame waa’ee damee kaabaa osoo hintaane waa’ee waldaa Amantaa Hawaariyaatidha. Kanaafuu, gaaleen damee kaabaa jedhu dhumarra dhufuudhaan Waldaa Amantaa Kiristaanaa Hawaariyaati Damee Kaabaa ta’uun caasaa gaalee Afaan Oromoo eegee barreeffamuutu irra ture.

Haaluma walfakkaatuun, odeeffannoo h) keessatti xiyyeeffannaan jecha Shawaa jedhu waan hintaaneef, jechi Shawaa jedhu jecha Daakuu jedhutti aanee dhufuun Warshaa Daabboofi Daakuu Shawaa Waldaa Dhuunfaa I/G/ Isaa Murtaa’e kan jedhutti sirraa’uu danda’a.

Walumaagala, caasaa gaalee Afaan Oromoo eeganii bifa armaan gadiitiin barreeffamuutu irra ture.

a. Hojii Bu’aa Aannanii Liyyuu

b. Hoteelaafi Mana Foonii Yordaanos/ Mana Fooniifi Hoteela Yordaanos/

c. Baankii Abbaay W.A Damee Adaamaa

d. Baankii Daashen Naannoo Naazreet Araadaa

e. Mankuusa Kitaaba Meeggaa Damee Adaamaa 

f. Wirtuu Tursiisaafi Kunuunsa Daa’immanii Siinaa

g. Waldaa Amantaa Kiristaanaa Hawaariyaati Damee Kaabaa

h. Warshaa Daabboofi Daakuu Shawaa Waldaa Dhuunfaa I/G Isaa Murtaa’e

ü Fayyadama Dogoggora Jijjiirraa 

Dogoggorri jijjiirraa beeksisoota Afaan Oromoo taappeellaa magaalaa Adaamaa keessatti mul’atan hanqina jijjiirraa maqaa, jechoota mijatoo hintaane fayyadamuu, dhaabbii dhabuu jechoota faayidaa kennanii, jechoota ifa hintaane fayyadamuufaadha. Kanneen odeeffannoo argame wajjin walsimsiisuun bifa armaan gadiitiin haalaallu.

üFayyadama Hanqina Jijjiirraa Maqaa

  1. a) Kiiliinika Yaala Ilkanii Haadha Adaamaa

እናትአዳማልዩየጥርስ  ክሊኒክ

Enat Adama Dental Clinc

b) Mana Siree Ijaa Adaamaa


Ayin Adama Guest House

c)Mana Barnoota Biftu Adaamaa Oolmaa daaimanii-10ffaa

የአዳማፀሐይት/ቤትከአፀደሕፃናት -10ኛክፍል

Biftu Adama School KG_10th Grade

Odeeffannoo sadan olitti argaman keessatti hanqinni jijjiirraa maqaa nimul’ata. Kunis, a) keessatti jechi Afaan Amaaraafi Afaan Ingiliziitiin duraa duubaan እናትfi Enat jedhamanii tajaajila kennan, Afaan Oromootiin Haadha kan jedhu bakka bu’anii jiru. Haata’umalee, maqaaleen dhaabbilee dhuunfaa, manneen barnootaa, hospitaalotaafi wkf Afaan maddaa wajjin hidhata waan qabaniif, jijjiiramuu kan hinqabne ta’uu boqonnaa lama 2.5.2 jalatti ibsamee jira (Newmark, 1988).  Kanaafuu, jechi Afaan Amaaraafi Afaan Ingiliziitiin እናትfi Enat jedhu Afaan Oromootiinis Innaat jedhamee barreeffamuu qaba. Sababnisaa, yoo addadda ta’e waan garaa garaa bakka bu’a malee, beeksisa tokko ibsuu waan hindandeenyeefidha.

Odeeffannoo b) keessattis jechi Afaan Oromootiin Ijaa jedhu Afaan Amaaraafi Afaan Ingiliziidhaan, አይንfi Ayin jedhamanii argina. Bifuma walfakkaatuun, as keessattis addadda ta’uunsaa waan tokko osoo hintaane waan garaagaraa akka bakka bu’utti sababa ilaalamuuf sirrii miti. Kanaafuu, fedhii abbichaarratti hundaa’uun Afaan Oromootiin kan barreeffame kan Afaan Amaaraafi Afaan Ingiliziitiin barreeffamee wajjin walfakkaachuudhaan Ayin jedhamuutu irra ture. Yookiin kan Afaan Amaaraafi Afaan Ingiliziidhaan barreeffaman gara kan Afaan Oromootti deebi’uudhaan walsimuu qabu.

Odeeffannoo c)rraa hubachuun akkuma danda’amu jechi Afaan Oromoofi Afaan Ingiliziitiin Biftu (iddoo lamaanittuu haala tokkoon barreeffame) jedhu Afaan Amaaraatiin ፀሐይ kan jedhutti jijjiiramee argama. As keessattis, akkuma duraanii maqaan jijjiiramuun waan garaagaraa bakka bu’uu sababa ibsuuf gartokkotti deebi’uun barbaachisaadha. Kanaafuu, Afaan Amaaraatiin kan adda ta’e kan Afaan Oromoofi Afaan Ingiliziidhaan walfakkaachuu qaba. Yookiin kan Afaan lachuun tokko ta’e, kan Afaan Amaaraatiinis tokko ta’ee barreeffamuu qaba. Haaluma kanaan, akka filannoo tokkootti bifa armaan gadiitiin sirraa’uu danda’u.

  1. Kilinika Yaala Ilkaanii Innaat Adaamaa


እናትአዳማልዩየጥርስ  ክሊኒክ

Enat Adama Dental Clinc

  1. Mana Siree Ayin Adaamaa/Mana Keessummaa Ayin Adaamaa



Ayin Adama Guest House

  1. Mana Barnootaa Biiftuu Adaamaa Oolmaa daa’immanii-10ffaa  


የአዳማፀሐይት/ቤትከአፀደሕፃናት -10ኛክፍል     

Biftu Adama School KG_10th Grade

üFayyadama Jechoota Mijatoo Hintaane

Odeeffannoon mata-duree kana jalatti ilaalaman Afaan Amaaraa yookiin Afaan Ingiliziitiin jechoonni ergaa dabarsuuf oolan, Afaan Oromoo keessatti bifa walfakkaatuun ergaa guutuu kan hindabarsine ta’uudha. Odeeffannoon kunniin kanneen armaan gadiiti.

  1. a) Studiyoo Suuraa Waligalaa Taayim


Time Professional Photo Studio

b) Outoo Esprii Taammiruu


c)Mana Qoricha Qaxaamura Dimaa Adaamaa



Adama Redcross Pharmacy

d) Kuusaa Meeshaalee Bareesaa Seentraal


Sentral Stationery

e) Mana Qorriichaa Dukkaanaa

Drug Store

f) Meeshaalla Gurgurtaa Farnichaara Fii Eleektiironikssii Akiiyaa


Odeeffannoo jalqabaa keessatti Afaan Oromootiin jechi waliigalaa jedhamee taa’e, Afaan Amaaraafi Afaan Ingiliziitiin ፕሮፈሽናልfi Professional jedhamuun duraaduubaan bakka bu’ee jira. Haata’umalee, jechoonni kunniin bakka walbu’uuf mijatoo miti. Jechi waliigalaa jedhu baay’ina hojichaa ibsa. Jechi professional jedhu ammoo, ogummaa hojichaa wajjin walqabata. Kanaafuu, Afaan Oromootiin kan barreeffames gara isa afaanota lachuutiin ibsametti deebi’uun Piroofeeshinaal(i) jedhamee barreeffamuutu gaariidha.

Bifuma walfakkaatuun, odeeffannoo lammataa keessattis outoo Esprii kan jedhu gaalee Afaan Oromoo miti. Beeksisoota tokko tokko keessatti meeshaalee jijjiirraa konkolaataa jedhamuun

Afaan Oromootti jijjiiramee faayidaa kennaa jira. Fakkeenyaaf, odeeffannoo 5d ilaaluun nidanda’ama. Jecha kanaan bakka bu’uun isaas ergaa dabarsuuf mijataadha. Kanaafuu, odeeffannoo kana keessatti ergaa barbaachisu dabarsuu waan hindandeenyeef, akkuma kanneen biroo keessatti ibsameen tokko ta’uun Meeshaalee Jijjiirraa Konkolaataa Taammiruu jedhamee barreeffamuu danda’a.

Odeeffannoo sadaffaa keessatti gaaleen Qaxaamura Dimaa jedhu ergaa barbaadame dabarsuuf mijaawaa miti. Sababnisaa, Afaan Oromoo keessatti jechi qaxxaamura jedhu waan tokko waan biroo qaxxaamuruu (darbuu) mul’isa. Qaxxaamura Diimaa yeroo jedhamus waan diimaan tokko qaxxaamuruu ibsa. Afaan Ingilizii keessatti jechi cross jedhu hiika qaxxaamuruufi fannoo jedhaman lamaaniif oola. Afaan Oromoo keessatti garuu qaxxaamuraafi fannoon garaagara. Afaan Amaaraatiin መስቀልkan jedhus Afaan Oromootiin fannoo kan jedhuun bakka bu’a. Kanaafuu, yaanni darbuu barbaadames kanaa wajjin walqabata; akkasumas, fannoo diimaa kan jedhu asxaa beeksisicharra jiru salphumatti waan bakka bu’uuf, Mana Qorichaa Fannoo Diimaa Adaamaa yoo jedhame dhaamsa sana dabarsuuf irra caalaa mijaawaa ta’a.

Odeeffannoo afraffaa keessatti yaanni Afaan Oromootiin Meeshaalee Bareesaa jedhu kan Afaan Amaaraatiin የፅሕፈትመሣሪያjedhuufi kanAfaan Ingiliziitiin Stationery jedhu bakka hinbu’u. Kan ibsamuu barbaadame meeshaalee barreeffamaaf oolanidha. Kanaafuu, Kuusaa Meeshaalee Barreeffamaa Senteraal(i) yoo jedhame gaarii ta’a.

Odeeffannoo shanaffaa keessatti Mana Qorriichaa Dukkaanaa kan jedhu Afaan Ingiliziitiin Drug Store kan jedhuun bakka bu’ee jira. Haata’umalee, odeeffannoo kana keessatti jechi mana jedhuufi dukkaana jedhu lamaanuu dhimmuma tokko ibsuuf oolu.  Mana Qorichaa yookiin Dukkaana Qorichaa jedhamuu danda’a. Kanaafuu, jechi mana jedhuufi dukkaana jedhu beeksisa kana keessatti irradeebii hinbarbaachifne waan ta’eef, bifa lamaan olitti ibsaman keessaa tokkotti yoo sirrate gaarii ta’a. Haaluma walfakkaatuun, odeeffannoo lakkoofsa tokko (1) yookiin beeksisa waa’ee lotorii ilaallatu keessatti irradeebii hinbarbaachifnerratti ibsi waan kennameef isa ilaaluunis nidanda’ama.

Odeeffannoo ja’affaa keessatti jechi Eleektiironikssii jedhu tajaajila tokko malee taa’ee jira. Sababnisaa, akka qoratichi argettis manicha keessatti tajaajilli kennamaa jiru Firaashaafi meeshaa mukarraa tolfaman gurguruudha. Afaan Amaaraatiin kan barreeffame keessattis yaada Elektirooniksii wanti ibsu tokko hinjiru. Kanaafuu, Meeshaalee Gurgurtaa Farniicharaafi Firaasha Ispiriingii Akiiyaa ta’ee yoo barreeffame gaarii ta’a.

üDhaabbii Dhabuu Jechootaa 

Beeksisoota Afaan Oromoo taappeellaa magaalaa Adaamaa keessatti garaagarummaan jijjiirraa yaada walfakkaataa tokkoof yeroo kennamu argina. Fakkeenyaaf, odeeffannoo armaan gadii haalaallu.

  1. a)  Gast Haawusii Aalfaa

b)Matikoof Kaaffeefi Gasti Haawos

c)Mana Kessummaa Adaamaa Boruu

Odeeffannoo tokkoffaafi lammaffaa keessatti Gast Haawusii kan jedhu odeeffannoo sadaffaa keessatti mana keessummaa kan jedhuun bakka bu’amee argina. Kanneen bifa walfakkaatuun gara Afaan Oromootti deebisnee yoo keenye dhiibbaa waan qabu miti. Inumaayyuu ergaa isaa caalmaatti ifa godha waan ta’eef, Mana Keessummaa Aalfaa, Kaaffeefi Mana Keessummaa Maatiikoof jedhamanii yoo taa’an gaarii ta’a.

Bifuma wal-fakkaatuun, odeeffannoo armaan gadiis haalaallu.

  1. a) Outoo Esprii Taammiruu

b)Meeshaale Jijjiiraa Konkolaataa Tasiffaa


Odeeffannoo jalqabaa keessatti gaaleen Outoo Esprii jedhu gaalee Afaan Oromoo waan hintaaneef, namni Afaan Oromoo qofa beeku tokko jecha Taammiruu jedhu maqaa namaa ta’uu qofarraan kan hafe homaa tokko hubachuu hindanda’u. Haata’umalee, akkuma odeeffannoo lammaffaa keessaatti jijjiiramuun Meeshaalee Jijjiirraa konkolaataa Taammiruu yoo jedhame ergaan isaa ifa ta’a. Akkasumas, dhaabbii qabaata.

üFayyadama Jechoota Ifa Hintaane

Jechoonni ifa hintaane sababoota garaa garaatiin kanneen uumamanidha. Mee odeeffannoo gadii haalaallu.

  1. a) Mana Fooni Miliiyeem



b) Hoteela Initree.Sisaay


Sisay International Hotel

c)T.House Kaffee Fi Restoorantii



d)Shurrabbaa Masii



e)Barii Fi Reestooraantii Qulbii



Odeeffannoo jalqabaa keessatti jechi Miliiyeem jedhu ifa miti. Jechi kun maddisaa Afaan Oromoo ta’uu haabaatuyyuu malee qubeen isaa akkaataa jecha sana bakka bu’uu danda’uun barreeffamuu qaba. Kanaafuu, Mana Foonii Miliiniyeemii jedhamee yoo barreeffame ifa ta’a.

Odeeffannoo lammataa keessatti jechi Initree jedhu guutee waan hinbarreeffamneef, ergaa yaadame hindabarsu. Kanaafuu, akka ifa ta’uuf jechi sun guutuu ta’ee barreeffamuu qaba.

Kunis, akkuma Afaan Amaaraafi Afaan Ingilizii keessaatti Afaan Oromootiinis Hoteela Internaashinaalii Sisaay jedhamee ifa ta’uutu irra ture.

Odeeffannoo sadaffaa keessatti T.House kan jedhu caasaa Afaan Oromoo hordofee hinbarreeffamne. Akkuma jirutti caasaa Afaan Ingilizii waan hordofeef, ifa miti. Kanaafuu, gara caasaa Afaan Oromootti deebi’uun T. Haawusii jedhamee barreeffamuun ifa ta’uu danda’a. Walumaagalatti, duraa duuba jechootaa dabalatee sirraa’uun Kaaffeefi Restooraantii T. Haawusii yoo jedhame gaarii ta’a.

Odeeffannoo afraffaa keessatti dhaamsi darbuu barbaade ifa hintaane. Jechi Shurrabbaa jedhu Shurrubbaa rifeensa mataa haata’u, shurraaba kan uffatamu haata’u waan ibsuu barbaade addaan hinbaasu. Kanaafuu, qubeen isaa sirraa’uun akkaataa hawaasni fayyadamuun ifa ta’uu barbaachisa. Kunis, tajaajila miidhagina rifeensaa achitti waan kennaniif, Mana Miidhaginaa Masii yoo jedhame irra caalaa ifa ta’uu danda’a. Akkuma jirutti ergaa dabarsuun yoo barbaachise ammoo Mana Shurrubbaa Masii ta’uu danda’a.

Odeeffannoo shanaffaa keessattis jechoonni Bariifi Qulbii jedhan ifa miti. Kunis, sababa dogoggora qubeerraa kan ka’edha. Jechi barii jedhu Afaan Oromoo keessatti yeroo ibsa. Kunis, ganama jechuudha. Jechi kunimmoo as keessatti faayidaa hinqabu. Jechi qulbii jedhummoo homaa hiika hinkennu. Kanaafuu, qubeen isaanii sirraa’uun Baariifi Reestooraantii Qullubbii jedhamee barreeffamuutu irra ture.

üYaada Hanquu Kandabarsan Fayyadamuu

Beeksisoonni taappeellaa Afaan Oromoo magaalaa Adaamaa tokko tokko ergaan isaanii yaada Afaan Amaaraatiin yookiin dhaamsa Afaan Ingiliziitiin darbuu barbaade wajjin tokko miti. Hanqinni yaadaa keessatti nimul’ata. Kunis, dogoggora jijjiirraa keessaa tokkotti fudhatamuu danda’a. Odeeffannoo hanqina kana qaban kanneen armaan gadii haalaallu.

  1.  a) Wirtuu Leenjii Compiiteraa


Net Com Technology

b) ልዩፈጢራናቁርስ

Faxirraa Fii Cirree

c) Mana Suuraa Cilic

Digital Studia


d) Mana Fonnii Keeri Yihuun


f) Gurgurataa Dibata fi Zeyitaa


g) Akaadaamii Deeystaar

Daystar International Academy

h) Mana Nyaataa Nigaattii


Akkuma odeeffannoo armaan olitti tarreeffaman kanniinirraa hubachuun danda’amu sababa hanqina jijjiirraa garaagarummaan dhaamsa darbuu barbaadamee, afaan tokkoo kan biroo gidduutti nimul’ata.

Fakkeenyaaf, odeeffannoo jalqabaa keessatti Afaan Oromootiin wirtuun sun kan leenjiin kompuutaraa itti kennamu ta’uu ibsa. Afaan Ingiliziitiin kan barreeffame garuu waa’ee leenjii kompuutaraa waan kaasu hinqabu. Waa’ee teeknooloojii dubbata. Kanaafuu, dhaamsa Afaanota lamaaniin darbuu barbaade gidduu garaagarummaan jira. Innis, garaagarummaa waan ibsamuu barbaadameeti. Kanaafuu, dhaamsa walmadaalu afaanota lamaaniinuu dabarsuun barbaachisaa ta’a.

Odeeffannoo lammaffaa keessatti kan Afaan Amaaraatiin ibsame keessa jechi ልዩjedhu kan Afaan Oromoo keessatti hinmul’anne. Kunis, hanqina yaadaa mul’isa. Kanaafuu, Faxiiraafi Ciree Addaa jedhamee yoo barreeffame walmadaaluu danda’a.

Odeeffannoo sadaffaa keessatti Afaan Oromootiin Mana Suuraa Kiliik ta’uutu hubatama. Innuu qubeen achi keessa jiru rakkoo waan qabuuf, sirraa’uun ta’a. Kan Afaan Ingiliziitiin ibsame keessattimmoo, Istuudiyoo Dijiitaalaa akka ta’etti hubatama. Kan Afaan Amaaratiin ibsame keessatti garuu, Istuudiyoo Dijiitaalaafi Viidiyoo Kiliik ta’uu dabarsa. Kunimmoo sababa hanqina jijjiirraa, garaagarummaan dhaamsaa afaanota sadan gidduutti mul’achuu agarsiisa. Kanaafuu, ergaan walfakkaataa jijjiirraa keessatti murteessaa waan ta’eef, akka walsimatu taasisuun barbaachisaadha.

Odeeffannoo afraffaa keessatti, Afaan Oromootiin Mana Foonii Keeri Yihuun ta’uutu ibsame. Afaan Amaaraatiin garuu, Mana Foonii Murataafi Kitifoo ta’uu addaan baasee kaa’a. Kunis, garaagarummaa waan qabuuf, gartokkotti dhufuun barbaachisaa ta’a.

Odeeffannoo shanaffaa keessatti Afaan Oromootiin gurgurtaa dibataafi zayitaa qofatu ibsame. Afaan Amaaraatiin garuu dibataafi zayita addaddaa konkolaataaf oolu qabeenyummaan isaas kan Musee ta’uu addaan baasee ibsuu hubanna. Akkuma yaadolee lamaanirraa agarru Afaan Oromootiin fayyadamuurratti zayitaafi dibanni sun tajaajila kamiif akka oolu hinibsamne. Gamabirootiin, abbaan qabeenyichaa kan Afaan Amaaraa keessatti ibsame Afaan Oromoo keessatti hinmul’atu. Kunis, hanqina. Kanaafuu, kanniin hundi sirraa’uun Gurgurtaa Dibataafi Zayita Addaddaa Konkolaataa Musee yoo jenne wal-simuu danda’a. As keessatti jechi gurgurtaa jedhu kan Afaan Amaaraa keessattis ida’amuutu irra ture.

Odeeffannoo ja’affaa keessatti Afaan Oromootiin Akaadaamii Deey Istaar qofatu ibsamuuf yaalame. Haata’umalee, Afaan Ingiliziitiin Akkaadaamii Deey Istaar Internaashinaalii ta’eetu ibsame. Akka beeksisaatti jechi kun keessaa hafuun sirrii waan hintaaneef, guutuu ta’ee jijjiiramuun barbaachisaadha.

Odeeffannoo xumuraa keessatti Afaan Oromootiin Mana nyaataa Nigaati ta’uu qofa ibsa. Afaan Amaaraatiin garuu mana nyaataa qofa osoo hintaane, tajaajila kaaffees dabalataan kan kennu ta’uu ibsa. Kanaafuu, kunis dhaamsa wal-fakkaatutti sirraa’uun barbaachisaa ture.

Dhimma kana ilaalchisee akkan barreessitoota beeksisaa tokko tokkorraa hubachuu danda’etti, qubee Afaan Oromootti fayyadamanii barreessuun iddoo baay’ee waan fudhatuuf, jechoota kan keessaa hambisan ta’uu ibsu. Gama birootiin, odeefkennitoonni tokko tokkommoo baay’achuun qubee Afaan Oromoo beeksisa barreessuu keessatti kan isaan fayyadu ta’uu ibsu. Sababnisaa, kanfaltiin yeroo tokko tokko kan raawwatamu baay’ina qubee barreeffamuurratti waan hundaa’uuf akka ta’e kaasu. Namoonni tokko tokkos hanga fedhe yoo baay’ateyyuu keessaa hafuu akka hinqabneefi yoo keessaa hafes, ergaa darbu miidhuu kan danda’u ta’uu dhiheessu. Kanaafuu, waan fedheyyuu ta’u beeksisa keessatti

dhaamsa barbaadame haala gaariitiin dabarfachuuf, jechootas ta’e qubee, keessaa hambisuun gaarii waan hintaaneef, qulqullinaan eeggatanii barreessuun yookiin fayyadamuun barbaachisaadha.

v Madda Dogoggora Fayyadama Afaanii Beeksisoota Taappeellaa Magaalota Naannoo magaalaa guddittii Oromiyaa Finfinnee.

Armaan olitti rakkooleen fayyadama afaanii beeksisoota taappeellaa garaa garaafi deebiin af-gaaffii  qaamolee garaagaraarraa argaman xiinxalamanii jiru. Kana jalattimmoo madda rakkoolee kanneeniitu ibsama. Maddi dogoggora fayyadama afaanii hedduu ta’anis muraasi asii gaditi ibsamaniiru. Isaanis:Afaan Oromoorratti beekumsa dhabuu, dhiibbaa beekumsa afaan biroo (Afaan Amaaraafi Afaan Ingilizii), Xiyyeeffannaa kennuufii dhabuufi sababa Oromoon lafasaarraa dhiibamuun sabni biraan Finfinnee qabachuutiindha.

Afaan Oromoorratti Beekumsa Dhabuu

Odeeffannoo daawwannaafi af-gaaffiidhaan argamanirraa akkuma hubachuun danda’ametti, barreessitoonni beeksisaa Afaan Oromoorratti barreessan dhalataa Oromoo kan hintaaneefi beekumsa Afaan Oromoo warreen hinqabne garuu beeksisa barreessuudhaan galii guyyuu argatanidha.  Akka barreessitoonni beeksisaa deebii kennanitti sadarkaan barumsaa isaanii kutaa 12ffaa kan xummuraniifi gosa barumsa birootiin Dippiloomaas kan baratan akka jiranidha. Haata’u malee, Afaan Oromootiin barreessuurratti beekumsa kan hinqabne ta’uu mirkaneessanii jiru. Gamabiraatiin, beeksisoota taappeellaa daawwatamanirraa mirkaneeffachuunis nidanda’ama.

Dhiibbaa Beekumsa Caasaa Afaan Biroo (Afaan Amaaraafi Afaan Ingilizii)

Beekumsi caasaa afaan tokkoo afaan birootiif ooluu dhiisuu danda’a. Afaan kamiyyuu seeraafi caasaa mataasaa danda’e waan qabuuf. Barreessitoota beeksisaatiinis ta’u kanneen isaan gargaaraniin caasaan Afaan Ingiliziifi caasaan Afaan Amaaraa barreeffama Afaan Oromootiif yeroo oolu argina. Kun ammoo maddisaa beekumsa Saaynsii xiinqooqa Afaan Oromoo wallaaluurraa kan maddedha.

Dhiibbaa Beekumsa Caasaa Afaan Oromoo Duraanii

Afaan Oromoo duraan (qorannoon osoo irratti hingeggeeffamiin) haala garaagaraatiin barreeffamaa ture. Fakkeenyaaf, akka Afaan Oromoo tajaajila garaagaraa kennuu eegaleen dhamjechoonni hirkatoon irraa, dha, hin-,… jedhaniifi walqabsiistuun ‘fi’ barreeffamoota Afaan Oromoo garaagaraa keessatti ofdanda’anii tajaajila kennaa turan. Ammas darbee darbee barreeffamoota Afaan Oromoo tokko tokko keessatti muuxannoo duraaniirraa kan ka’e mul’ataa jira. Beeksisoota taappeellaa magaalota naannoo Finfinnee keessattis kanuma argina. Gabaabumatti, walqabsiistuun ‘fi’ jecharraa siqee yookiin ofdanda’ee barreeffamuu isaatiif sababa kan ta’e dhiibbaa muuxannoo duraanii ta’uu hubanna.

Xiyyeeffannaa Kennuufii Dhabuurraa

Madda dogoggora fayyadama afaanii beeksisoota taappeellaa naannoo Magaalota Finfineef sababa kan ta’e inni biraan xiyyeeffannaa kennuufii dhabuudha. Gabaabumatti, barreessitoonni beeksisaafi maamiltoonni waan barreeffameef xiyyeeffannoo kennuun irra deebi’anii ilaaluufi qaama dhimmi ilaallatu leenjii garaagaraa kennuun ga’umsa isaanii cimsuurratti xiyyeeffannaan jiru laafaa ta’uu nutti agarsiisa.

Ogummaa leenji’aniin hojjechuu dhabuu


Yeroo ammaa kanatti kan baay’inaan mul’ataa jiru namni gita leenjii fudhateerratti ramadamee hojjechuu dhabuun bal’inaan mul’ataa jira.  Keessumattuu namootiin Yunivarsiitii Oromiyaa hedduurraa Ogummaa

saaynsii XinqooqaAfaan Oromootiin leenji’anii bahan utuu jiranii namni tasumayyuu afaan sanaan muuxannoo hinqabneefi lammiidhumaanuu Oromoo kan hintaaneetu beeksisoota kana barreessuun galii ittiin argataa jira.

Sababa baay’achuu sabaaf sablammii Biroofi dhiibamuu Oromoo


Yeroo ammaa kana Finfinneefi naannoo Finfinnee irra caalaatti kan qabatee  jiru saba Oromoon ala ta’edha.  Sabni dhufee as qubate kun ammoo abbaa biyyaa kan ta’e Oromoorraa lafa bituun manneen daldalaa garaagaraafi wantoota biroo gaafa ijaaru jaalala Afaan Oromootiin barreessuu waan hinqabneef afaanichi ittuu akka badurratti hojetaa jira.  Kun yeroo ammaa kana Afaan Oromoo quucarsuudhaaf madda isa hamaa ta’ee argameera.



Kutaa kana jalatti qabxiileen ijoon armaan duratti ka’an cuunfamanii jiru. Akkasumas, argannoorratti hundaa’uun yaada furmaataa ta’uu danda’a kan jedhames dhiyaatee jira.

v Cuunfaa 

Kaayyoon qorannoo kanaa xiinxala qulqullina barreeffama Afaan Oromoo; beeksisoota taappeellaa magaalota naannoo Finfinnee keessaarratti kan xiyyeeffatedha.  Kaayyoo kana galmaan ga’uuf barreeffamoonni Afaan Oromoo taappeellaa magaalta naannoo Finfinnee  daandiiwwan gurguddoorratti argaman xiyyeeffatamaniiru. Haaluma kanaan, jalqaba rakkooleen addaan ba’anii daawwatamanii jiru; akkasumas, odeeffannoon barbaachisu funaanamaniiru.  Kunis, daawwannaafi af-gaaffii qophaa’eenidha. Achiinbooda, odeeffannoon funaanaman qindaa’anii jiru. Dhumarratti, odeeffannoon qindaa’an xiinxalamuun; akkasumas, mala akkamtaatti fayyadamuun qaacceffamanii jiru.

Haaluma kanaan, beeksisoota taappeellaa magaalota naannoo Finfinnee keessatti hanqinoonni fayyadama Afaanii mul’atan addaan ba’anii jiru. Rakkooleen kunniinis, kan caasaa (duraa duuba jechootaa eeguu dhabuu, walqabsiistuu ‘fi’ akka of danda’aatti fayyadamuu), dogoggora qubee (qubee guddaafi qubee xiqqaa iddoo malee fayyadamuu, dubbifamaa iddoo malee jabeessuufi laaffisuu, dubbachiistuus dheeressuufi gabaabsuu, dogoggora irrabutaa, dogoggora hudhaa, dogoggora qubee Afaan Oromoo addaan baasuu dhabuufi) hanqina jijjiirraa (hanqina jijjiirraa maqaa, fayyadama jechoota mijatoo hintaane, dhaabbii dhabuu jechootaa, fayyadama jechoota ifa hintaaneefi yaada hanquu kan dabarsan fayyadamuufaadha).

Kanumaan wal-qabatee, maddi rakkoolee kanneeniis bira ga’amanii jiru. Kunis, Afaan Oromoorratti beekumsa dhabuu, dhiibbaa beekumsa caasaa Afaan biroo (Afaan Oromoofi Afaan Ingilizii), dhiibbaa beekumsa caasaa Afaan Oromoo duraanii, ogummaa saaynsii Afaan Oromoo kan hinbaratiin hoii kanatti bobba’uu,  xiyyeeffannaa kennuu dhabuufi Oromoon irraa jalaan naannoo Finfinneerraa dhiibamuudha.

Walumaagalatti, barreeffamaan ergaa barbaadamu tokko dabarfachuuf, fayyadama Afaanii dogoggorarraa bilisa ta’etti dhimma ba’uun barbaachisaa ta’uun isaa beekamaadha. Kanaafuu, fayyadama dogoggora qubee Afaan Oromootiin jiru qubee iddoo sirrii ta’etti dheeressuufi gabaabsuun, jabeessuufi laaffisuun; akkasumas, irrabutaafi hudhaa haalaafi iddoo barbaachisu qofatti fayyadamuun barbaachisaadha. Dhamjechoonni hirkataas jechootatti maxxanuun, kanneen ofdanda’animmoo ofdanda’anii kophaa dhaabbachuun barreeffamuu qabu. Jijjiirraa ilaalchisees, akkaataa ergaa guutuu

dabarsuu danda’uun raawwatamuu qaba. Kanneen jijjiiramuu hinqabnes qajeelfama jijjiirraa hordofuun hafuu qabu. Kana ta’uu baannaan, beeksisa keesatti ergaan darbuu barbaadame haala barbaadameen darbuun hafee nijijjiirama. Hubatamuufis rakkoo ta’a.  Kun ammoo adeemsa keessa afaan guddaa biyya kanarratti hangafummaasaa mirkaneeffataa jiru kana miidhuu danda’a waan ta’eef furmaanni ataattamaa kennamuudha qaba. Yaada furmaataa ta’a jedhamee kan yaadames kan armaa gadii kana ta’a.

v Yaada Furmaataa


Dogoggora fayyadama Afaan Oromoo taappeellaa magaalota naannoo Finfinnee keessaa furuuf gumaachi qaamolee garaagaraa murteessaadha. Kanneen keessaa kallattiidhaan barreessitoota beeksisaafi qaama mootummaa dhimma kana ilaallatu; akkasumas, al-kallattiidhaan hojjettoota miidiyaalee Afaan Oromoorraa, koree waaltina Afaan Oromoofi ogeeyyii afaanii maqaa dhahuun nidanda’ama.

Barreessitoonni beeksisaa kallattiidhaan namoota hojii kanarratti bobba’anii jiran waan ta’aniif, amma danda’ametti beekumsa Afaan Oromoo gonfachuun barbaachisaadha. Yoo ofiisaanii Afaan Oromoo hinbeeknes qaama dhimmichi ilaallaturraa waan mirkanaa’ee sirriidha jedhamee itti kenname qofa barreessuu qabu. Guutummaattis qaamni Oromoo hintaane tokko dhimma Afaan Oromoofi Oromoorraa of qusachuudha qaba.  Kanaaf ammoo Oromoon wantoota afaansaa quucarsan kanarratti qabsaa’uu qaba.

Bifuma wal-fakkaatuun, qaamni mootummaa kallattidhaan dhimma kana ilaallatu sirreessuuf ga’ee ol’aanaa qaba. Qaamni kun namoota ogummaa afaaniitiin leenji’an ta’uu qabu. Kunis, Afaan Oromoo dubbachuu danda’uu qofaan osoo hintaane ittifayyadama caasaarratti gahumsa qabaachuu qabu. Hordoffiin cimaa dhimma kanarratti kan godhamuu qabus qaama kanaanidha. Kanaafuu, fayyadama Afaan Oromoorratti rakkoolee mul’atan maqsuuf qaamni kun iddoo guddaa qaba jechuudha.

Kana malees, hojjettoota miidiyaalee Afaan Oromoorraa hojjetanirraas gumaachi barbaadamu salphaa miti. Sababnisaa, gama tokkoon, jechoota waaltawanitti fayyadamuun qilleensarra yoo oolchan namoonni hedduun barachuu waan danda’aniifidha. Akkasumas, dogoggora fayyadama afaanii barreeffama taappeellaa keessatti mul’atu beeksisuun, irrattis mariisisuun akka sirraa’u gochuufis ga’ee qabu.

Dabalataan, qaamni waaltina Afaan Oromoorratti hojjetus rakkoo kana furuuf ga’een isaaniilaayyoo miti. Jechoota haarawaa Afaan Oromootiin moggaasuun, yeroo yerootti dhiheessuun itti fufuu qaba. Hojii isaanii keessatti kanneen taappeellaarratti barreeffamaniif xiyyeeffannaa kennuunis irraa eegama. Kanneen moggaafamanitti fayyadamuun ammoo qaama hundarraa kan eegamu ta’a.

Gamabirootiin, ogeeyyiin afaanii addaddaa qorannoo geggeessuudhaan, galmee jechootaa qopheessuudhaan, qajeelfamoota dogoggora uumaman ittiin madaalan qopheessanii gumaachuun barbaachisaadha. Kanumaan wal-qabatee, hawaasni fayyadama Afaan Oromoorratti hubannoo karaa ittiin argatan babal’isuun muteessaadha.

Gabaabumatti, qoratichi ibsa olii kanaan walqabsiisee yaada furmaataa ta’uu kanneen danda’an qabxiilee armaan gadii lafa kaa’a.

 Ga’umsa Afaan Oromoo namoota hojii beeksisaa barreessuurratti bobba’anii cimsuu. Kunis, yoo xiqqaate dandeettii barreessuufi dubbisuu akka horataniif haala mijeessuu. Fakkeenyaaf, leenjii kennuu, barnoota ga’eessotaa keessatti hirmaachisuufaadha.



 Qaama mootummaarraa xiyyeeffannaan kennameefii, namoota hojii kanarratti IMXn ijaaramanii jiran keessaa namni tokko fayyadama Afaan Oromoo kan beeku jiraachuu akka qabu mirkaneessuudha. Yookiin hojii kanarratti namoota bobba’aniif eeyyamni yeroo kennamu nama caasaa Afaan Oromoo beeku qabaachuu isaanii akka ulaagaa tokkootti hammachiisuun gaariidha.

 Ogeeyyiin afaanii hojii beeksisaarratti akka hojjetaniif, qaamni ilaallatu hirmaachisuun barbaachisaadha. Haaluma kanaan, namoonni kunniin akkaataa fayyadama Afaan Oromootiin qindeessuun yookiin gulaaluun barreessitoota beeksisaa giddu galeessaan tajaajiluu akka danda’an gochuudha. Kun gama tokkoon carraa hojiillee banuun madda galii waan uumuuf, itti gaafatamummaa fudhatanii akka hojjetan taasisuun rakkoolee jiran furuuf ooluu danda’a.

 Manneen barnootaa Afaan Oromootiin sadarkaa tokkoffaa hanga sadarkaa olaanaatti Finfinnee keessatti yoo xiqqaate iddoo 20 olitti ijaaramuun barnoonni bilchina qabu hayyoota Oromoon kennamuu qaba.

 Sabni Oromoo Finfinneen isaaf magaalaa gudditttisaa waan ta’eef irraa dhiibamuu utuu hintaane itti dhiibamuun abbaa biyyummaasaa mirkaneeffachuu qaba



Abarraa Nafaa (gul.). (1995). Caasluga Afaan Oromoo. Jildii 1. Finfinnee: Komishinii Aadaafi Turiizimii Oromiyaatti Gumii Qormaata Afaan Oromoo.

Abiy Zegeye, and (et al.). (2009). Introduction to Research Methods: Preparatory Module for Addis Ababa University Graduate Programmes, Graduate Studies, and Research office AAU.

Addunyaa Barkeessaa. (2010). Natoo: Yaadrimee Caasluga Afaan Oromoo. Finfinnee: Mega Printing Press.

Adugna Barkessa. (2009). Terminology Related Problems in Teaching Afaan Oromoo.      German: Vdm Publishing House.

Ann, Raimes (1985). Expolring through Writing. New york

Askale Lemma. (1998). Some Points on Oromo Orthography. In Interdisciplinary Seminar of Ethiopia Studies 1st Nazareth, pp. 323-337.

Bagga, B. (2007). Encyclopedia of Mass Media. India: Animol publications Pvt, ltd.

Baker, R. and Phillips, B. (1986). The sampler Patterns for    composition.Lexington. D.C .health and company.

Baker, R. and Phillips, B. (1986) The sampler. Patterns for   composition.Lexington. D.C health and company.

Bonn Byrne (1988). Teaching Writing skills :London and  new       work.

Bovee, C. and Arens, W. (1989). Contemporary Advertising. Chicago: Irwin home wood, Illinois.

Byrone, D (1988) Teaching writing skills. London & New York:        Longman

Clark, L., Zimmer, K. and Tinervia, J. (1994). Business English and Communication, 8th ed. New York: Glencoe Mc Graw, Hill.

Crystal, D. (1997). The Cambridge Encyclopaedia of language. Cambridge: Cambridge University Press.

Cunningham, P.M.(2000) Phonics They use: Words for Reading and     Writing. Third Edition Longman: Addison- Wesley Educational      Publishers Inc.

Cushman, R. and Pitman, A. (1993). Kleppner’s Advertising Procedure, 12th ed. New York: Prentice Hall, Englewood Cliffs, New Jersey.

Daniel, J.P. (2000). Translation. University of cd. Del Carmen, Campeche, Mexico. Retrived on November 18, 2011,

Dastaa Dassaalany. (2002). Bu’uura Qorannoo. Addis Ababaa: Dhaabbata Maxxansaa Boolee.

Diyanni, R. and Hoyll, P. (1998). The Scribner Handbook for Writers, 2nd ed. Boston: Allyn and Bacon.

Dodds.J and Rink, H. (1998). the Ready Reference Hand Book Allyn      and Bacon.William  Rainey Harper college.

Ezor Edwin and Lewis Jill. (1984). From paragraph to Essay.       Aprocess Approch for Beginning college writing.      NewYork.Mc Graw- Hill,Inc.

Fowler, R. (1978). Understanding Language: London: Routledge and Kegan Paul Publishers.

Gadaa Melbaa. (1988). Oromia: An Introduction. Khartoum, Sudan.

Gallo, J and Rink, H (1973) Newyork sharping college writing paragraph and Essay. Harcourt Brace Jovanovich, inc.

Garman, M. (1990). Psycho Linguistics. New York: Cambridge University Press.

Geremew Lemu. (1999). A study of the Requirments in writing     for Academic purposes at Addis Ababa University. Four       Departments in Focus: Addis Ababa; Addis Ababa       University.Unpublished PhD. Dessertation.

Getnet Tezazu. (1993). The Responding behaviour of Sophomore     English instructors of Addis Ababa  University to students writing.      Addis Ababa: Addis Ababa University, un published MA Thesis.

Glencoe.(1996). Writer’s Choice. Grammar and Composition.      Printed in USA.

Gorell, M.R. and Laird. (1967). Modern English Hand Book, 4th ed. London: Prentice Hall Inc.

Goshgarian, G. (ed.). (2001). Exploring Language, 9th ed. New York: Addison Wesley Educational Publishers, Inc.

Gragg, G. (1976). “Oromo of Wollega.” In The Non Semantic Language of Ethiopia, ed. M.L. Bender, pp. 166-195. East Lansing. Michigan: Michigan State University Press.

Grundy Peter (1991): Writing for study Purposes.  Combridge

Guth,H.P . (1989). The Writer’s Agenda. San Jose state University:     Wadsworth Publishing Componey California: USA.

Harid, C. (1996). Careers in Marketing Advertising and Public Relations. London: Logan Page Ltd.

Harmer, (1991). The practice of English Language Teaching.     Longman, New edition , Printed in Malsyia.

Hawariat Petros. (2006). “The Portrayal of women in Billboard Advertising.” Addis Ababa University (Unpublished MA Thesis).

Hedge, T,(2000). Teaching and Learning English. Londen : Long      man UK Group Ltd.

Hillocks  George.(1986). Research on Written Compoistion. New     Direction for Teaching: Printed in USA.

Hjelmslev Lous. (1970). Language An Introduction. New York: George Banta Company, Inc.

Hyward, R. and Mohammed Hassen. (1981). The Oromo Orthography of Sheik Bakri Sapalo. Bulletin of the School of Oriental and African Studies Vol.xliv part 3 University of London.

J. Ralion.Nelson (1952):  Writing Thecnical Report.  New York

Jupp, Victor. (2006). The Sage-Dictionary Of Social Research Methods. London: Pine Forge press.

Michael, c.and etal.(2002). Teaching Through Text: Reading and Writing in the content Areas. A pearson  Education Company.       Boston: USA.

Misgaanuu Gulummaa (2011b). SANYII:Ogummaa Dubbisuu.  Subi Printing press. Finfinnee.

Misgaanuu Gulummaa .(2012). KATTAA:  Ogummaa Barreessuu.

Raimes Ann. (1983). Techniques in Teaching writing. Oxford:      Oxford university press.

Richard veit and etal.(1990). Writing,Reading and Research.      Second Edition. Printed in USA.

Susan Day,(1979):  The Writing Work Book. New York

Thomes E. Tyrne (1987): College Writing Basics.  Work worth      Publishing Company.

Thornbury scott (2002): How to teach vocabulary: Long man.

Ur, P. (1996). A Course in Language Teaching. Cambridge:        Cambridge University Press.

White,R.V.(1980). Teachers Written English. London:Heineman Educational Books Ltd.

Wiener, S. Harvey. Creating Compositions. 1984. New York.        Toronto


Mootummaan TPLF gaaffii ilmaan oromoo kaasaniif deebii kolbaa itti kennuu qaba! Kan isin dhibu qabsoo waggaa 50 oromoon abbaa afaan isaa fi aadaa isaa ta’uuf deemsise kijiba itti makuun seenaa OPDO fakkeessuuf yaalan. Ni beeknaa bar hin dagannee woyta isaan sabboontota bakka ummanni walgahu hundatti daamanii qubee afaan oromoo barsiisan isaan tarkaanfii itti fudhatan. Hardha ammo seenaa oromoo abbaa afaan isaa akka ta’u nutu hojjate jedhanii miidiyaalee isaanitiin odeessan. Seena hattoonni seenaa hatan! Seenaa addaa dargii irratti hojjanne jedhanii kan ofii ol kaasun haasayan; fiilmii qabsoo isaanii hojjatan sabatti agarsiisan! Qabsaa’onni keenna dhagaan taankii dargii booji’an jedhan! Oduu irra darbanii ebalu qabsaayaan keenna xiyyaara dargii dhagaan samirratti haleelee kuffise jechuu qofa isaan hafe! Ammallee qabsoo Finfinneerratti oromoon dhiyeesse deebii kolbaa itti hin kennine! Qabsoo sabaa ni tuffatu! Qabsaa’aa ni kufa qabsoon itti fufa! Anis geerrarsa armaan gadii kanaaf isin affeere!


Ka’i ka’i ka’ii
Finfinnee fi Dirreellee numarraa muranii
Sabnillee fincillaan qawwemaan dhayanii
Oromiyaan biyyaa handhuurri finfinnee
Wanta diinni jedhe nu irraa fudhannee!
Ka’i ka’i ka’ii
Diina wawween dhayii!
Ka’ii lolii(2)
Diina mooyii galii
Ka’ii lolii(2)
Finfinneetti galii!
Diinatu farrisee
Oromoo cunqursee
Finfinnee buqqisee.
Amma lafaa kaanaa
Diinaan ni falminaa
Gabrummarraa baanaa.
Yaa saba Oromiyaa
Ani simaaf iyyaa!
Hidhannee ni kaanaa
Falmiin bilisoomnaa!
Hunda nu roorrisaa
Seenaa keenna dhoksaa
Kan ofii ol kaasaa!
Yaa saba falmadhuu
Nyaapha injifadhuu
Biyya kee dhuunfadhu!!!

*Gamteessaa Sabaa

Published on May 17, 2014

Amane Badhosso is the President of The Oromo Youth Association in the diaspora. She is also a Political Science student in Minesotta. She joins SaharaTV to discuss about the on-going protests in Oromo Region where a war of the land ensues.


Fincila 2

Goondaan 2


Fincila Diddaa Gabrummaa

Fincila Diddaa Gabrummaa

Fincila Diddaa Gabrummaa

Fincila Diddaa Gabrummaa

Fincila Diddaa Gabrummaa

Sab-Qunnamtiin Biyyota Alaa Hiriira Barattoota Oromoo Irratti MaaL Jedhe?

Tujubee Horaa

Hiriria barattoota Oromootii fi gabaasa sab-qunnamtii biyyoota alaaHiriria barattoota Oromootii fi gabaasa sab-qunnamtii biyyoota alaa
Gabaasa sab-qunnamtiin biyyoota alaa hiriira Oromoo irratti gabaasan

​Hiriiri barattoota Oromoo MASTER PLAN/ karoora magaalaa Finfinneetiin ballisuuf jedhanii bahe irratti bahan godina gara garaatii fi biyya alaa hedduu waliin gahe.

Hiriira kana yuniversitii fi manneen barnota heduutis keessalleetti bahan.Sab-qunnamtin biyyoota alaa hedduutti hiriira barattootaa kana gabaasan.

Lammiiwwan Oromoo Amerikaa  MN keessa jiraatan illee karora mootummaan Itoophiyaan Finfinnee baasee fi balaa tana fana dhufe falmanii  nyaata lagatanii mormii  qaban mootummaa kutaa MN jirutti himanii deebii argatan.

Walumagaltuu sab-qunnamtiin biyyoota alaa hiriria barattoota Oromoo irratti maal jedhe.

 15. 05. 14
Taammanaa Bitimaa irraa
Dubbiftoota barreeffama kanaa jaalatamoo fi kabajamoo, kunoo akkuma dhagayaa, argaa jirtan haalli biyya keenya keessaa irra-caala uummata keenyatti hammaachaa, diinni isaa irra-caala gara bineensaatti of-geeddaraa jira. Kunoo, torban lamaan dabran kana keessa ijoolleen Oromoo akka baala mukaatti nu jalaa harcaatee jirti. Kaan immoo mootummaa Habashaa kan Wayyaanee ofiin jedhuun gaadamtee qabamuun, manneen hidhaa impaayertii keessatti dararamaa jirti. Kaan immoo achi-buuteen ishiituu hin beekamne. Barattuuwwanii fi barattoota Oromoo callaa otoo hin taane, barsiisonni, qonnaan-boltoonni, daldaltoonni fi Oromoonni kaan heddumminaan manneen hidhaatti guramnii, ammallee guuramaa jiru. Hiriirri, diddaan, dabreeyyuu fincilli Oromootaa kun kan akka ennaa biraa godinaalee lama yookaan sadii faa irratti tahee miti. Inni ammaa kun Oromiyaa guutuu irratti kan adeemsifame. Kunis Baabbilee irraa hamma Beegiitti, Kamisee fi Baatii irraa hamma Mooyaleetti, magaalaa fi baadiyaatti walqabachuun kan godhame.
Oromoon akkanatti waltayee olka’a jedhee namni eege, namni ciicate tokkollee hin argamu. Burkaanni (“volcano“) riphee ciisu kun akkanatti dafeetoo dhowa jedhanii xiinxaltoonni taliigaas, xiinxaltoonni waraanaas hin eegne. Haalli kun Oromoota Oromiyaa keessaa duwwaa otoo hin taane, Oromoota bineensummaa mootummoota Habashaa kanneen durii fi isa ammaa baqachuun addunyaa mara keessa faffacayanii jiraatanis akka nama tokkootti, waltahuun akka uummata ofii bira goran taasisee jira. Hiriira gaafa 09. 05. 14 tahe qofa irratti, Oromoonni fi namoonni biyyoota isaan keessa jiraatanii kanneen kuma dhibba hedduun lakkaawaman gayyaa’anii turani. Hiriirri seena-qabeessichii fi boonsisaan kun ardiiwwan shan: Ameerikaa Kaabaa, Oroppaa, Afrikaa, Asiyaa fi Awustiraaliyaa keessatti kanneen argaman biyyoota 37 keessatti adeemsifamee ture. Gaazexoonni, tiibiiwwan, raadiyooleen, weebonnii fi kanneen faffakkaatan isaan biyyoota garagaraa waayee Oromoo baldhinaan dhiyeessanii argamu. Ministeeronni, miseensonni paarlamaa fi manneen marii biyyoota garii, waayee saba Oromoo irratti mootummaa Toopphiyaa balaaleffachuun bira-dhaabannoo Oromoof qoodanii jiru. Gabaabumatti torban lamaan kana keessa, Oromoo fi Oromiyaan arrabaa fi sammuu addunyaa tanaa keessa turani.
Mootummaan Habashoota Tigraay kan Wayyaaneen ofiin jedhuu kun erga waggaa 23-n harraa, kilaashoo fannifatee, harroota ooffachaa, barabaasoon deemaa Oromiyaa seenee wanneen suukanneessoo fi hameenyaa daran hedduu tahan uummata Oromoo irratti adeemsiseeti jira. Inni maqaa nagaatiin biyya keenya seenee uummata keenya nagaa fi nageenya-maleessa taasisee argama. Qabeenyaa fi leecalloo keenya saammachuun biyya ofii ijaarrachaa, uummata keenya kaan gorra’ee, kan manneen hidhaatti naqee jira. Kan biraa hafee, bosona keenya barbadeessee, laggeeni fi harawwan keenya summeessee, ammallee summeessaa jira. Inni oggaa biyya isaa Tigraay keessa ture qabsaawaa, oggaa Biyya Amaaraa Gondorii fi Goojjam faa seene shiftaa, erga Oromiyaa seenee immoo aggaamiddoo taheeti argama. Ee, “aggaamiddoo” afaan durii isa afaan isaanitiif obboleessa tahe, Afaan Gi’iizii saniin: gaadduu, saamtuu kan jedhamu sanitti of-geeddare. Kunoo, inni Oromiyaa keessaa gaaddatee, saammatee, raammatee buluu tahe hojiin isaa!
Yoom kana duwwaatti dhaabata gochii fi hojiin TPLF kun? Qabeenya fi leecalloo Oromoo ofiif gaadachuu fi saammachuu bira dabree, saamtuuwwanii fi yeeyyiiwwan akka isaa baar-gamaa harkisee nutti fiduun nu saamsisaa jira. Akka aadaa fi seera Oromootti lafa lafee Oromoo tahe uummata keenya buqqisuun qabachaa, gurgurachaa jira. Araddaa fi qeyee Oromoo gurgurachuu callaatti otoo hin dhaabatin, kaabbaawwanii (bakka awwaalotaa) fi odaalee, caffeewwanii fi tolchawwan (bakka Waaqa itti-kadhatan) faas buqqisaa, gurgurachaa jira. Odaa Nabee isa Oromoon waggaalee 1300 ol-caayeffachuun yaa’ii isaa jalatti adeemsisaa ture, isa harrallee jalatti adeemsifachaa jiru kana abbaan-macaas kun mancaasuuf adeema.  Otoo dubbiin kanaan jirtuu, akkuma mammaaksi Oromoo tokko: “kan qabuufan dabala jettee harreen lagatti fincoofte“, jedhamu sanaa, hacuuccaa irratti hacuuccaa, roorroo irratti roorroo Oromoof dabaluuf jecha, magaalaawwan naannoo Finfinnee Shaggaritti argaman kanneen lakkoofsaan 36 tahanii, harma Oromiyaa jalaa baasee, bobaa Habashaa jala galchuuf dukkana oolgatee karoorfate san amma ifa taasise. Isa kanatu jiraa Oromoo dhiisitii isa du’ee ciisuyyuu aarii fi xiiqii, booree fi seexaa garaa kaawuun tokkoomsee olkaase. Inni harra maqaa guddinaatiin, maqaa misoomatiin magaalaawwanii fi aanalee Oromiyaa Finfinnee jala galchuun, boru immoo Finfinnee Shaggar kana akkuma jirutti Biyya Habashaa isa Manjii jedhamu jala galchuuf deema. Kan nama dhibu, karoorri kun durii, kan bara mootichaa fi bara dargichaa irraa kaasee jiru. Amma warri Wayyaanee akka isa kana galmee awwaaraa fi tukaaniin weeraramte keessaa fudhuun maaf irratti hojjachuuf ka’e, kan jedhu nama maraaf ifaa miti. Tarii sheexana Habashoonni harkisanii, wajjin biyya keenya seenan sanitu itti-ususe taha. Tarii abbootiin garaa kun, isaan kan harraa malee, kan boruu hin yaanne kun horii fi horoo ammaan tana lafa Oromoo gurgurachuun, qabachuun argatan san callaatu itti-muldhate taha.
Waan hundaafuu jarreen kun ibidda saafaa ofumaan ofitti qabsiisanii jiru. Haa tahuutii, maaliif Oromoonni Oromiyaa mara irraa sagalee fi yaada tokkoon waltahuun akkanatti ka’an, isa jedhu deebisuun sonaan barbaachisaa taha. Naannolee kana magaalaa Shaggar jala galchuun, uummanni Oromoo naannolee kana keessa jiraatu aadaa fi afaan isaa dhiisuun akka aadaa fi afaan warra Habashaa, Afaan Amaaraa fudhatu gochuu dha. Amaaromsii nafxanyoonni Amaaraa qawwee fi fannoo-dhan, ajjeechaa fi buqqusiin waggaalee 120 yaalanii daddhaban san isaan kun haaromsanii itti-ka’an jechaa dha. Qabeenyi fi leecalloon Oromoo inni naannolee kanaa Oromiyaaf mitii, warreen birootiif ooluu isaati. Kana malees, Oromiyaan bahaa fi lixatti qoodamuu handhuurri Oromiyaa teenyaa gargar-cituu isaati. Oromoon tokko Jimma, Mattuu yookaan Naqamte irraa ka’ee Dirree Dhawaa, Asallaa, Gobba,  Adoolaa yookaan Nageellee Booranaa dhaqu, biyya ofii keessaa mitii biyya alagaa keessa dabree deemuu isaati. Finfinnee Shaggar keenya kanatu ijuma teenya duratti Gondor yookaan Maqalee taha jechaa dha. Uummata Oromoo beekaa fi fageessee-ilaalaa kanaaf waan dubbiin kun sirriitti galeef, alaa-manaa waltahuun olka’e-kaa! Qaama biyya keenyaa, nafa Oromiyaa addaan-mummuruun kun gocha faashistummaa Minilik bowwaa Aannoleetti harmaa fi harka muraa adeemsise sanii fi isa inni gooroo Calanqootti funyaani fi morma Oromootaa mummursiisee sanii gadii miti. Nuuf haati teenya ishiin nu deessee fi Oromiyaan teenya ishiin irratti dhalannee, biyyee daakaa, biyyii darbachaa irratti guddanne tun wanneen adda tahan wayii miti. Kanaafi-kaa, Oromoon keenya alaa-manaa buqqayee bawuun sagalee diddaa fi sagalee qabsoo ofii kan dhageessise. Ammas Aannolee lammaffaa fi Calanqoo lammaffaa nu godhu malee, otoo lubbuun teenya jirtuu harmi harmee teenyaa lamuu hin mummuramu!
Torbaan lamaan dabran kana keessa mootummaan warra Wayyaanee kun dhiiga ijoollee Oromoo Oromiyaa guutuu keessatti lolaasaa ture. Raajii Waaqaa ginni-bittee Habashaa kan warra Tigree kun, ijoollee harka duwwaa hiriiraaf yaate rasaasa itti-roobsisuun ficcisiisuun kun maal akka isaa fayiduufi? Akkana gochuun uummata Oromoo jilbeeffachiisee qabeenya Oromoo saammachaa barabaraan jiraachuu barbaadaa? Mee yaa Waaq oftuulummaan, ofguurummaa fi sanyummaan akkanatti ijjeen namaa cufaa? Akkanatti sammuu ilmoo namaa, isa yaaduuf uumame sana, gara sammuu horiitti geeddaraa? Mee akka dubbiin tun nuu gabaabbattuufan, barreeffama tokko isan kanaan dura waayeedhuma kanaa irratti mataduree: “BUQQIFAMA OROMOOTA SHAGGARII FI NAANNOO ISAA“*, jedhamu kutaa shanaffaa keessatti kaafame tokkon kanaa gaditti isiniif tuqaa, mee na hoofkalchaa!
Isaan nu takka Biyya Hindii nu geessanii nu fidanis, takka Biyya Faransaa nu geessanii nu deebisanis, takka akka Alaqaa Taayyeen jedhe san “bishaan Haroo Walaabuu keessaa” akka qorxummii nu baasanis, nutii fi isaan akka biyyoota ollaa tahaniitti waggaalee kuma danuu fi bardhibbee meeqa meeqa walmaddii jiraannee jirra. Isan jaalatanis, jibbanis uummata Oromoo kitila 46 (46 000 000 +) ol tahe kana Gaafa Afrikaa irraa buqqisuun ardiiwwan biroo geessanii qubachiisuu hin dandayanii, akkuma biyyoota ollaalee tahaniitti walcinaa jiraanna. Ennasis uummata isaanii rakkatee namummaan namummaf nutti dhufu, akkuma aadaa keenya isa boonsisaa kanaatti waan qabnu maraan keessummeessina. Kanaaf, lafarraa-duguuggii (“ethnic cleansing”) isaan kunoo amma ijjeen teenya fi ijjeen addunyaa fuulduratti uummata Oromoo isa naannoo Finfinnee Shaggar irratti adeemsisaa jiran waltaanee oljechuun ofirraa qolachuu malee, filmaata biraa hin qabnu. Jarri kun uummata keenyatti ba’aa inni baatee deemuu hin dandeenye itti-fe’aa jiru. Akka nama tokkootti waltahuun akka fincila-diddaa gabrummaa jabaannee itti-fufnuuf nu dhiibaa jiru. Egaa, erga isaanumtuu barbaadanii akkuma Falastiinotaa, isaan akkuma keenya qeyee fi araddaa ofirraa buqqifamnaan intifaadaan olka’anii sanaa nutis:intifaadaa, intifaadaa jechuun garuma fuulduraatti tarkaanfachuu qabna!
Maarree, ijoolleen Oromoo Oromiyaa guutuu irraa olka’uun torban lamaan dabran kana keessa: “intifaadaa, intifaadaa” jechuun impaayerittii moofomtee, moofomtee bututtuu fakkaatte tana raasaa turte. Nuti Oromoonni jaalannus, jibbinus akkanuma ginni-bittee Habashaa fi illiitonni isaanii jalatanis, jibbanis intifaadaa kana irraa kaasee, uummannii fi sabni Oromoo akka kanaan duraatti, kottee koloneeffatoota Habashaatiin dhiddhiitamanii buluu gonkumaa hin dandayani. Habashoonni nu bitaa turanii fi isaan amma nu bitaa jiran, Oromoo fi Oromiyaa ammas akkuma bara Yohaannis Afraffaa fi bara Minilik Lammaffaa sanatti ilaalu. Ammas “Gaallota” isaanii durii “Woromoota” isaanii harraa akkuma gabbaarota isaanii durii, isaan qawween doorsisuun qochisiifatanii sanaatti ilaalu. Amma isaanitti namummaa fi mirgi namummaa otoo hin taane: dhadhaa fi damma, aannanii fi daadhii, biddeena maanyaa fi murachiisaa Biyya Gadaatu isaanitti muldhata. Gita-bittee fi muummiyeewwan Habashaa isaan duriis tahee, isaan ammaa kana oftuulummaa, ofguurummaa fi sanyummaan sammuu fi onnee isaanii waan sonaan cufeef, cobni namummaa wayiituu keessatti hin argamu. Nuti Oromoonni kana beeknee, uummatoota Kibbaa isaan akkuma keenya harqoota gabrummaa jala jiran wajjin, karaa maraan obbolummaa fi mararfannoo jabeeffannee garuma fuulduraatti bilisummaa fi walabummaa keenyaaf tarkaanfachuu malee, filmaata tokkollee hin qabnu.
Kanaa olitti: “intifaadaa kana irraa kaasee, uummannii fi sabni Oromoo akka kanaan duraatti kottee koloneeffatoota Habashaatiin dhiiddhitamanii buluu gonkumaa hin dandayani.” Jedhameeti ture. Eekaa, nuti Oromoonni akkamitti, maal taanetoo, maal goonetoo kichuuwwan Oromoo, qacaleewwan Oromoo torban lamaan dabran kana keessa loltoota fi hidhattoota Wayyaanee-tiin: gorra’aman, garafaman, waadaman faa irraanfachuu dandeenya? Akkamitti mucayyoon teenya, intalli Oromoo ishiin magaalaa Roobee Baaletti, ajjeefamte tana, ilma Oromoo Hara Maayatti mataan isaa dhoofamee dhiigni irra galaanu sana, humna Waaqatiin du’a irraa haftullee intala Oromoo magaalaa Naqamteetti diinaan reebamtee hidhiin ishii dhoofame sana, Abdiisaa Guutuu mucaa waggaa 9 kan magaalaa Gudaritti ajjeefamee reeffi isaa daggala keessatti gatame sana, jaarsa Oromoo Nagaasaa Lammeessaa kan umuriin isaa waggaa 80 isa Waddeessatti (naannoo magaalaa Ambootti) galaafatame sana, eekaa kam himnee kam dhiifnaa mitii, maal himnee dandeenyaa mitii: ijoollee Horroo Guduruutti, Naqamtetti, Gimmbiitti, Najjootti, Mandiitti, Dambi Doollootti, Jimmatti, Gudaritti, Ambotti, Dirree Dhawaatti, Hara Maayaatti, Roobeetti eessa eessa faatti ajjeefamte, madoofte, hidhamtee waxalamaa jirtu tana maal gooneeti sammuu fi qalbii teenya keessaa haqnee baasuun irraanfachuu dandeenya?
Akka ijaarsonni namoomaa kanneen addaddaa gabaasannitti keessumaa akka “HRLHA” ibsetti, godina Oromiyaa Waltajjii isa “Shawaa Lixaa” jedhamu keessaa qofa Oromoota kuma shantamatu (50 000) manneen hidhaatti guuramanii jiru. Godina tokkicha callaa irraa yommuu akkana tahu, godinaalee Oroiyaa 17-n keessaa namoota kuma dhibba afurii oli tahu jechaa dha. Kunoo, akkanatti ijjeen teenyaa fi kanneen uummatoota addunyaa duratti warri Wayyaanee Oromiyaa gara manneen hidhaatti jijjiiranii argamu. Kakuu dha; laguu dha; kakuun kakuu Oromootii, laguun laguu Oromiyaatii isa kanatu akka alaa-manaa waltaanee intifaadaa keenya itti-fufnuuf, caalayyuu daran cimsachaa deemnuuf nu dirqisiisa! 
Kunoo hiriirri torban lama otoo walirraa hin citin Oromiyaa mara keessatti adeemsifame kun uummanni Oromoo mirgaa fi haqa uumaan qabu, isa irraa sarbame deebisee gonfachuuf karaa nagaatiin oljeddhee ture. Garuu, Habashoonni Wayyaanee isaan meeshaa waranaa bakka amantii ofii buufatan kun, uummata nagaan hiriira baye kana garii ajjeesanii, garii madeessanii, garii immoo manneen hidhaatti naqanii jiru. Tahus Oromoon keenya uummata nagaa kan nagaan ka’eetoo mirgaa fi haqa ofiitiif takaanfatu tahuu isaa, uummatoota addunyaatti muldhifatee jira. Dabalees amma irraa kaasee Oromoonni bisummaa keenya karaa nagaatiini moo, karaa qabsoo hindhannootini jechuun walfalmuun, akka isaan irra hin jirre ifumatti ka’iifni kun nutti agarsiise. Uummata keenya isa humna meeshaa waraanatiin qabamee, ammallee humna meeshaa waraanatiin dhiddhiitamee bitamaa jiru kun, karuma qabsoo hindhannootiin akka bilisummaa ofii gonfatu, amma irraa kaasee mamiin tokkollee kan argamuu miti! Kana jechuun immoo ulaalee karaa nagaatiin argamanitti dhimma ittiin hin banu, yookaan immoo isaan lachuunuu dhimma hin baanu jechaa miti. Uummanni fi sabni keenya akka haalli fi humni isaa hayyameefitti qabsaawuun sirriidhuma.
Mee waan hundaafuu, kanaa gadittan wanneen amma nu irraa eegaman tokko tokkoon tarreessuun, Oromoota barreeffama kana dubbisan hundi akka naaf qalbeeffatanii fi akeekkatan jala-harriquun dhaamsa kiyya dabarfaddha:
1) Uummanni Oromoo bakka maraa waltahuun yoo olka’e, akka humna daran cimaa eenyuyyuu cabsuu hin dandeenye tahuu isaa suduudumatti muldhifatee jira. Alaa-manaa Oromoonni waltahuun tokkummaa isaanii sirriitti agasiifatanii argamu. Si-achi Oromoo amantiin, gosaan, godina fayiin addaan-qoqqoodanii bituuf warra abjootaniif, kun akka matumaa hin dandayamne amma ifa taheefii jira. Haatahu malee, jaarmoleen Oromoo hundumtuu hatattamaan odaa tokko jalatti walitti qabamuun akka isaan irraa eegamu, dhiignii fi lafeen ijoollee Oromoo dhumtee sun isaanitti iyyachaa jira. Kanaaf: a) jaarmoleen bilisummaa Oromoo hundi b) dhaabni hawaasota Oromoo marti c) ijaarsi dubartoota Oromoo d) ijaarsi dargaggoo-shamarran Oromoo e) ijaarsi qorannoo fi barateeyyii Oromoo f) ijaarsi artistootaa fi barreessitoota Oromoo g) waldaaleen amantii kan Muslimoota Oromoo, kan Kiristaanota Oromoo fi kan Waaqeffatootaa fi kanneen as irratti hin tuqamne hundi ariitiin walagayanii walmariyachuun kan beellamni kennamuufii miti.
Walgayanii marii adeemsisuu callaa otoo hin taane, Gumii Saba Oromoo hundeeffachuun dirqama isaanitti taha. Kora sabaa kana bakkaa fi yeroo jaarmolee maraaf mijjaawutti waamuunis sirriidhuma. Dursee eenyutu kana waamaan anaaf dubbii rakkiftuu wayii miti. Eenyu fi eenyumtuu haa waamuu, dubbiin hundee Oromoonni walgayanii mariyachuu isaaniti. Otoo Waldaan Qorannoo Oromoo (OSA) walgayii kana waamee irrayyuu bayeessa taha.
2) Sana dursuun fakkeenyaaf, ijaarsonni dargaggoo-shamarranii kanneen biyyoota addaddaa keessatti of ijaaranii argaman, sadarkaa ardii keessa jiranitti walitti dhuufuu qabu. Kan dubartootaa, kan hawaasotaa, kan artistootaa faas akkanumatti taha jechaa dha. Ardiiwwan immoo gara kan biyyalafaatti ol-siquun waanuma jiru.
3) Jaarmoleen bilisummaa Oromoo isaan addaddaa uummata ofii keessa kan durii caala seenuun, isa uffatanii, isa oolgatanii, isa irraa baratanii deebisanii isa barsiisaa deemuun daran barbaachisaa dha. Qabsaawota Oromootiif bosona Oromiyaa irra uummata Oromootu caala. Uummata Oromoo galaana kana keessa seenanii akka isaatti nyaatanii, akka isaatti uffatanii, akka isaatti jiraatanii wajjin warraaquun kan borutti dabarfamuu miti.
4) Oromoonni fi jaarmoleen Oromoo alaa-manaa namoota fi jaarmolee uummatoota Kibbaa waliin, obbulummaa irratti hundaawuun walbira-dhaabannoo fi walmararfannoo buufachuu qabu. Kunoo, hiriirota nuti addunyaa mara irratti goone irratti obbolaan keenya warri Ogaadeniyaa akka gaariitti nu cinaa goranii jiru. Kanaaf, nuti warra Gambeellaa, Benshaangul, Sidaamaa, Ogaadeniyaa faa waliin hojjachuu qabna. Dabrees, lafarraa buqqifamaa fi lafarraa duguuggii mootummaan Wayyaanee uummatoota Sulula Laga Omoo irratti amma adeemsisaa jirtu, akkuma isaa keenyaatti addunyaatti dhageessisuufii qabna! Isaan hamma keenyallee carraa argatanii biyyoota alaa kana keessa hin jiraani. Namummaa fi Oromummaa keenyatu sagalee isaanii akka dhageessifnuuf nu taasisa.
5) Nuti Oromoonni biyyambaa (“diaspora“) humna daran cimaa tahuu keenya hiriira torban dabree biyyalafaa mara irratti adeemsifne irraa hubanneeti jirra. Ammammoo kana caala jabaannee hojjachuun akka nu irraa eegamu hunda keenyaaf ifa tuhuu qaba. Uuummannii fi sabni Oromoo nu malee, dhaaba waayee lamummaa (dippilomaasii) adeemsisu waayii hin qabu. Nuti bakka jiraannu, bakka itti-barannu, bakka hojjannu faa maratti waayee: biyya, sabaa fi uummata keenyaa beeksifachuuu qabna. Kun qabsoo isa bosonaa fi dirree Oromiyaa keessatti loltuuwwan keenya fi ijoolleen teenyaan adeemsifamaa jiruu gadii miti. Karaa kanaan qabsoo saba keenyaa beeksifachuu callaa otoo hin taane, mararfannoo fi bira-dhaabannoos horachuu dandeenya.
6) Ijoollee teenya ishii madoofte waldhaansisuuf, ishii manneen hindhaa jirtu hiiksisuuf, ishii galaa hin qabneef galaa dhiyeessuuf, manneeni fi qabeenya warreen isaanii kanneen barbadaayan san hamma wayii bakka-buusuuf, abukaatota isaanii dhaabuu fi kanneen fafakkaataniif gargaarsa bakka marattuu waltiqabuun dansa. Barattootaa unibarsitii irraa hariyaman akka barumsa isaanitti deebiyaniif, karaa addaddaatiin gargaaruu qabna. Jaarmoleen namoomaa isaan biyyoota Ameerikaa fi Oroppaa keessatti argaman akka dhaqanii warra hindame gaafatan, hiiksisan, waayee isaanii qorataniif itti-iyyannee, kakaafnee qoricha faa wajjin gara Oromiyaatti erguu qabna! Akka hojiin kun laafaa hin taane, sirriittan beeka. Garuu, waltaanee yaaluun ni dirqii dha.
7) Akka bultii sadii dura tiibii warra Amaaraa kan “Isaat” jedhamu irraa dhagayametti, jarri kun qabsoo uummata keenyaa busheessuu fi xureessuu irratti argamu. Oduu sobaa ololaaf jecha, Oromoonni keenya namoota Amaaraa magaalaa Gimbii irraa akka hariyaanitti dhiyeessaa jiru. Amma jarreen kun maaluma barbaadu? Qabsoo saba Oromoo isa mootummaa Habashaa irratti xiyyeeffatee deemaa jiru kana akka waan uummata Amaaraa irratti xiyyeeffameetti nutti gurgurachuu fedhuu? Kana irratti waraqaan obboo Jawaar Mohaammad “The Gulele-Post”  irratti nuuf dhiyeesse, dabaa fi jibbaa-sodaa (” Oromophobia“) isaan Oromoo irratti qaban akka gaariitti nuuf ibsaa, mee isa ilaaluuf yaalaa! Duris, harras, borus lammiiwwan Habashaa kan warra Amaaraas tahee, kan warra Tigree biyya keenya keessa nagaan jiraachaa turan, nagaan jiraatusi. Qabsoon keenya gita-bittee Habashaa irratti malee, uummata irrattii miti. Kana nafxanyoonni “Isaat” boongoo (waasshaa) godhachuun uummata nagaan waliin jiraatu waltti naquuf, oduu sobaa sobaan labsan kun hojii fi ergaa sheexana isaanii saniti malee, kan nama itti-gaafatamni uummata isaas, kan namummaas itti-dhagayamuu miti. Nuti nagaa uummata biyya keenya keessa jiraatuu eegaa, qabsoo keenya hammas akkuma duraanii mootummaa gabroomfataa kanatti xiyyeeffachaa sochowuu qabna. Aadaan Oromoo boonsisaa fi raajeffatamaan kun, nagaa ilmoo namaa dhiisitii kan bineeyyii fi kan mukaa-margaatuu ni tiksa. Aadaan keenya kun dabaa fi soba warri “Isaat” dabarsan kanaan boorawuu hin qabu!
Yaa lammiiwwan kiyya warra barreeffata kana dubbiftanii, hiriirri fi diddaan ijoolleen Oromoo biyya guutuu irratti olkaateef sun homaayyuu hin dhaabannee, kunoo kaleessa magaalaa Naqamtee keessatti itti-fufee jira. Kana irratti kunoo, achuma Naqamteetti dhalawwan keenya sadii galaafatamanii isaan kaanimmoo akka malee madaayanii jiru. Mee “” isa hardhaa ilaalaa! Akka fakkoolee kana irraa agarrutti, biyya ofii keessatti warra qawween namatti dhufeen dhiddhiitamanii jiraachuun, kan onnee namaa madeessu. Kan aarii fi xiiqiin ol nama kaasu. Ijaarsuma kiyya qofaa, yaaduma kiyya qofaa, maaloo maaloo kiyya qofaa, inni jedhamu amma dhiiga kichuuwwan keenyaa kanaan haqamee hafuu qaba! Amma arrabni keenya, qalamni keenyaa fi eeboon keenya wal-irrattii mitii, gara diina uummata keenyaatti xiyyeeffamuu qaba!
==============    //    ==============


Get every new post delivered to your Inbox.

Join 7,247 other followers